Psalms 107
1 O give thanks unto the LORD, for [he is] good: for his mercy [endureth] for ever.
Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
2 Let the redeemed of the LORD say [so], whom he hath redeemed from the hand of the enemy;
Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
3 And gathered them out of the lands, from the east, and from the west, from the north, and from the south.
ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
4 They wandered in the wilderness in a solitary way; they found no city to dwell in.
He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
5 Hungry and thirsty, their soul fainted in them.
Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
6 Then they cried unto the LORD in their trouble, [and] he delivered them out of their distresses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
7 And he led them forth by the right way, that they might go to a city of habitation.
Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
8 Oh that [men] would praise the LORD [for] his goodness, and [for] his wonderful works to the children of men!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
9 For he satisfieth the longing soul, and filleth the hungry soul with goodness.
Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
10 Such as sit in darkness and in the shadow of death, [being] bound in affliction and iron;
He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
11 Because they rebelled against the words of God, and contemned the counsel of the most High:
koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
12 Therefore he brought down their heart with labour; they fell down, and [there was] none to help.
Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
13 Then they cried unto the LORD in their trouble, [and] he saved them out of their distresses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
14 He brought them out of darkness and the shadow of death, and brake their bands in sunder.
Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
15 Oh that [men] would praise the LORD [for] his goodness, and [for] his wonderful works to the children of men!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
16 For he hath broken the gates of brass, and cut the bars of iron in sunder.
Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
17 Fools because of their transgression, and because of their iniquities, are afflicted.
He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
18 Their soul abhorreth all manner of meat; and they draw near unto the gates of death.
Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
19 Then they cry unto the LORD in their trouble, [and] he saveth them out of their distresses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
20 He sent his word, and healed them, and delivered [them] from their destructions.
Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
21 Oh that [men] would praise the LORD [for] his goodness, and [for] his wonderful works to the children of men!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
22 And let them sacrifice the sacrifices of thanksgiving, and declare his works with rejoicing.
Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
23 They that go down to the sea in ships, that do business in great waters;
He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 These see the works of the LORD, and his wonders in the deep.
He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 For he commandeth, and raiseth the stormy wind, which lifteth up the waves thereof.
Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 They mount up to the heaven, they go down again to the depths: their soul is melted because of trouble.
He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 They reel to and fro, and stagger like a drunken man, and are at their wits’ end.
He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Then they cry unto the LORD in their trouble, and he bringeth them out of their distresses.
Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 He maketh the storm a calm, so that the waves thereof are still.
Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 Then are they glad because they be quiet; so he bringeth them unto their desired haven.
He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Oh that [men] would praise the LORD [for] his goodness, and [for] his wonderful works to the children of men!
Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Let them exalt him also in the congregation of the people, and praise him in the assembly of the elders.
Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
33 He turneth rivers into a wilderness, and the watersprings into dry ground;
Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
34 A fruitful land into barrenness, for the wickedness of them that dwell therein.
hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
35 He turneth the wilderness into a standing water, and dry ground into watersprings.
Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
36 And there he maketh the hungry to dwell, that they may prepare a city for habitation;
Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
37 And sow the fields, and plant vineyards, which may yield fruits of increase.
Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
38 He blesseth them also, so that they are multiplied greatly; and suffereth not their cattle to decrease.
Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
39 Again, they are minished and brought low through oppression, affliction, and sorrow.
Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
40 He poureth contempt upon princes, and causeth them to wander in the wilderness, [where there is] no way.
niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
41 Yet setteth he the poor on high from affliction, and maketh [him] families like a flock.
hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
42 The righteous shall see [it], and rejoice: and all iniquity shall stop her mouth.
Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
43 Whoso [is] wise, and will observe these [things], even they shall understand the lovingkindness of the LORD.
Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
