Proverbs 21
1 The king’s heart [is] in the hand of the LORD, [as] the rivers of water: he turneth it whithersoever he will.
Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: hän taivuttaa sen, kunne tahtoo.
2 Every way of a man [is] right in his own eyes: but the LORD pondereth the hearts.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.
3 To do justice and judgment [is] more acceptable to the LORD than sacrifice.
Vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri.
4 An high look, and a proud heart, [and] the plowing of the wicked, [is] sin.
Ylpeät silmät ja pöyhkeä sydän-jumalattomien lamppu-ovat syntiä.
5 The thoughts of the diligent [tend] only to plenteousness; but of every one [that is] hasty only to want.
Vain hyödyksi ovat ahkeran ajatukset, mutta kaikki touhuilijat saavat vain vahinkoa.
6 The getting of treasures by a lying tongue [is] a vanity tossed to and fro of them that seek death.
Jotka hankkivat aarteita petollisin kielin, ovat haihtuva tuulahdus, hakevat kuolemaa.
7 The robbery of the wicked shall destroy them; because they refuse to do judgment.
Jumalattomat tempaa pois heidän väkivaltansa, sillä eivät he tahdo oikeutta tehdä.
8 The way of man [is] froward and strange: but [as for] the pure, his work [is] right.
Rikollisen tie on mutkainen, mutta puhtaan teot ovat oikeat.
9 [It is] better to dwell in a corner of the housetop, than with a brawling woman in a wide house.
Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan vaimon huonetoverina.
10 The soul of the wicked desireth evil: his neighbour findeth no favour in his eyes.
Jumalattoman sielu himoitsee pahaa, lähimmäinen ei saa armoa hänen silmiensä edessä.
11 When the scorner is punished, the simple is made wise: and when the wise is instructed, he receiveth knowledge.
Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.
12 The righteous [man] wisely considereth the house of the wicked: [but God] overthroweth the wicked for [their] wickedness.
Vanhurskas Jumala tarkkaa jumalattoman taloa, hän syöksee jumalattomat onnettomuuteen.
13 Whoso stoppeth his ears at the cry of the poor, he also shall cry himself, but shall not be heard.
Joka tukkii korvansa vaivaisen huudolta, se joutuu itse huutamaan, vastausta saamatta.
14 A gift in secret pacifieth anger: and a reward in the bosom strong wrath.
Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.
15 [It is] joy to the just to do judgment: but destruction [shall be] to the workers of iniquity.
Vanhurskaalle on ilo, kun oikeutta tehdään, mutta väärintekijöille kauhu.
16 The man that wandereth out of the way of understanding shall remain in the congregation of the dead.
Ihminen, joka eksyy taidon tieltä, joutuu lepäämään haamujen seuraan.
17 He that loveth pleasure [shall be] a poor man: he that loveth wine and oil shall not be rich.
Puutteen mieheksi päätyy riemujen rakastaja, eikä rikastu se, joka viiniä ja öljyä rakastaa.
18 The wicked [shall be] a ransom for the righteous, and the transgressor for the upright.
Jumalaton joutuu lunastusmaksuksi vanhurskaan puolesta ja uskoton oikeamielisten sijaan.
19 [It is] better to dwell in the wilderness, than with a contentious and an angry woman.
Parempi asua autiossa maassa kuin toraisan vaimon vaivattavana.
20 [There is] treasure to be desired and oil in the dwelling of the wise; but a foolish man spendeth it up.
Kalliita aarteita ja öljyä on viisaan majassa, mutta tyhmä ihminen syö suuhunsa sellaiset.
21 He that followeth after righteousness and mercy findeth life, righteousness, and honour.
Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
22 A wise [man] scaleth the city of the mighty, and casteth down the strength of the confidence thereof.
Viisas ryntää sankarien kaupunkiin ja kukistaa varustuksen, joka oli sen turva.
23 Whoso keepeth his mouth and his tongue keepeth his soul from troubles.
Joka suunsa ja kielensä varoo, se henkensä ahdistuksilta varoo.
24 Proud [and] haughty scorner [is] his name, who dealeth in proud wrath.
Pilkkaajan nimen saa julkea röyhkeilijä, jonka meno on määrätöntä julkeutta.
25 The desire of the slothful killeth him; for his hands refuse to labour.
Oma halu laiskan tappaa, sillä hänen kätensä eivät tahdo työtä tehdä.
26 He coveteth greedily all the day long: but the righteous giveth and spareth not.
Aina on hartaasti haluavia, mutta vanhurskas antaa säästelemättä.
27 The sacrifice of the wicked [is] abomination: how much more, [when] he bringeth it with a wicked mind?
Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!
28 A false witness shall perish: but the man that heareth speaketh constantly.
Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.
29 A wicked man hardeneth his face: but [as for] the upright, he directeth his way.
Julkeiksi tekee jumalaton kasvonsa, vakaiksi tekee oikeamielinen tiensä.
30 [There is] no wisdom nor understanding nor counsel against the LORD.
Ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan.
31 The horse [is] prepared against the day of battle: but safety [is] of the LORD.
Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.
