Luke 23
1 And the whole multitude of them arose, and led him unto Pilate.
Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.
2 And they began to accuse him, saying, We found this [fellow] perverting the nation, and forbidding to give tribute to Cæsar, saying that he himself is Christ a King.
Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".
3 And Pilate asked him, saying, Art thou the King of the Jews? And he answered him and said, Thou sayest [it].
Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".
4 Then said Pilate to the chief priests and [to] the people, I find no fault in this man.
Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".
5 And they were the more fierce, saying, He stirreth up the people, teaching throughout all Jewry, beginning from Galilee to this place.
Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".
6 When Pilate heard of Galilee, he asked whether the man were a Galilæan.
Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.
7 And as soon as he knew that he belonged unto Herod’s jurisdiction, he sent him to Herod, who himself also was at Jerusalem at that time.
Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.
8 And when Herod saw Jesus, he was exceeding glad: for he was desirous to see him of a long [season], because he had heard many things of him; and he hoped to have seen some miracle done by him.
Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.
9 Then he questioned with him in many words; but he answered him nothing.
Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.
10 And the chief priests and scribes stood and vehemently accused him.
Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.
11 And Herod with his men of war set him at nought, and mocked [him], and arrayed him in a gorgeous robe, and sent him again to Pilate.
Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.
12 And the same day Pilate and Herod were made friends together: for before they were at enmity between themselves.
Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.
13 And Pilate, when he had called together the chief priests and the rulers and the people,
Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan
14 Said unto them, Ye have brought this man unto me, as one that perverteth the people: and, behold, I, having examined [him] before you, have found no fault in this man touching those things whereof ye accuse him:
ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,
15 No, nor yet Herod: for I sent you to him; and, lo, nothing worthy of death is done unto him.
eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.
16 I will therefore chastise him, and release [him].
Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
17 (For of necessity he must release one unto them at the feast.)
18 And they cried out all at once, saying, Away with this [man], and release unto us Barabbas:
Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"
19 (Who for a certain sedition made in the city, and for murder, was cast into prison.)
Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.
20 Pilate therefore, willing to release Jesus, spake again to them.
Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.
21 But they cried, saying, Crucify [him], crucify him.
Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"
22 And he said unto them the third time, Why, what evil hath he done? I have found no cause of death in him: I will therefore chastise him, and let [him] go.
Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
23 And they were instant with loud voices, requiring that he might be crucified. And the voices of them and of the chief priests prevailed.
Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.
24 And Pilate gave sentence that it should be as they required.
Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.
25 And he released unto them him that for sedition and murder was cast into prison, whom they had desired; but he delivered Jesus to their will.
Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.
26 And as they led him away, they laid hold upon one Simon, a Cyrenian, coming out of the country, and on him they laid the cross, that he might bear [it] after Jesus.
Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.
27 And there followed him a great company of people, and of women, which also bewailed and lamented him.
Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.
28 But Jesus turning unto them said, Daughters of Jerusalem, weep not for me, but weep for yourselves, and for your children.
Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.
29 For, behold, the days are coming, in the which they shall say, Blessed [are] the barren, and the wombs that never bare, and the paps which never gave suck.
Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.
30 Then shall they begin to say to the mountains, Fall on us; and to the hills, Cover us.
Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.
31 For if they do these things in a green tree, what shall be done in the dry?
Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"
32 And there were also two other, malefactors, led with him to be put to death.
Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.
33 And when they were come to the place, which is called Calvary, there they crucified him, and the malefactors, one on the right hand, and the other on the left.
Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
34 Then said Jesus, Father, forgive them; for they know not what they do. And they parted his raiment, and cast lots.
Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
35 And the people stood beholding. And the rulers also with them derided [him], saying, He saved others; let him save himself, if he be Christ, the chosen of God.
Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".
36 And the soldiers also mocked him, coming to him, and offering him vinegar,
Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä
37 And saying, If thou be the king of the Jews, save thyself.
ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".
38 And a superscription also was written over him in letters of Greek, and Latin, and Hebrew, THIS IS THE KING OF THE JEWS.
Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas".
39 And one of the malefactors which were hanged railed on him, saying, If thou be Christ, save thyself and us.
Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
40 But the other answering rebuked him, saying, Dost not thou fear God, seeing thou art in the same condemnation?
Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
41 And we indeed justly; for we receive the due reward of our deeds: but this man hath done nothing amiss.
Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
42 And he said unto Jesus, Lord, remember me when thou comest into thy kingdom.
Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".
43 And Jesus said unto him, Verily I say unto thee, To day shalt thou be with me in paradise.
Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
44 And it was about the sixth hour, and there was a darkness over all the earth until the ninth hour.
Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,
45 And the sun was darkened, and the veil of the temple was rent in the midst.
sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.
46 And when Jesus had cried with a loud voice, he said, Father, into thy hands I commend my spirit: and having said thus, he gave up the ghost.
Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.
47 Now when the centurion saw what was done, he glorified God, saying, Certainly this was a righteous man.
Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".
48 And all the people that came together to that sight, beholding the things which were done, smote their breasts, and returned.
Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.
49 And all his acquaintance, and the women that followed him from Galilee, stood afar off, beholding these things.
Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.
50 And, behold, [there was] a man named Joseph, a counsellor; [and he was] a good man, and a just:
Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.
51 (The same had not consented to the counsel and deed of them; ) [he was] of Arimathæa, a city of the Jews: who also himself waited for the kingdom of God.
Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.
52 This [man] went unto Pilate, and begged the body of Jesus.
Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
53 And he took it down, and wrapped it in linen, and laid it in a sepulchre that was hewn in stone, wherein never man before was laid.
Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.
54 And that day was the preparation, and the sabbath drew on.
Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.
55 And the women also, which came with him from Galilee, followed after, and beheld the sepulchre, and how his body was laid.
Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.
56 And they returned, and prepared spices and ointments; and rested the sabbath day according to the commandment.
Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.
