Psalms 88
1 O lord God of my salvation, I have cried day and night before you:
Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
2 Let my prayer come before you: incline your ear unto my cry;
Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
4 I am counted with them that go down into the pit: I am as a man that has no strength:
Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
5 Free among the dead, like the slain that lie in the grave, whom you remember no more: and they are cut off from your hand.
Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
6 You have laid me in the low pit, in darkness, in the deeps.
Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
7 Your wrath lies hard upon me, and you have afflicted me with all your waves. (Selah)
Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
8 You have put away mine acquaintance far from me; you have made me an abomination unto them: I am shut up, and I cannot come forth.
Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
9 Mine eye mourns by reason of affliction: LORD, I have called daily upon you, I have stretched out my hands unto you.
Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
10 Will you show wonders to the dead? shall the dead arise and praise you? (Selah)
Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
11 Shall your loving kindness be declared in the grave? or your faithfulness in destruction?
Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
12 Shall your wonders be known in the dark? and your righteousness in the land of forgetfulness?
Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
13 But unto you have I cried, O LORD; and in the morning shall my prayer prevent you.
Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
14 LORD, why cast you off my soul? why hide you your face from me?
Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
15 I am afflicted and ready to die from my youth up: while I suffer your terrors I am distracted.
Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
16 Your fierce wrath goes over me; your terrors have cut me off.
Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
17 They came round about me daily like water; they compassed me about together.
Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
18 Lover and friend have you put far from me, and mine acquaintance into darkness.
Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
