< Proverbs 19 >
1 Better is the poor that walks in his integrity, than he that is perverse in his lips, and is a fool.
Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
2 Also, that the soul be without knowledge, it is not good; and he that hastes with his feet sins.
Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
3 The foolishness of man perverts his way: and his heart frets against the LORD.
Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
4 Wealth makes many friends; but the poor is separated from his neighbour.
Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
5 A false witness shall not be unpunished, and he that speaks lies shall not escape.
Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
6 Many will implore the favour of the prince: and every man is a friend to him that gives gifts.
Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
7 All the brethren of the poor do hate him: how much more do his friends go far from him? he pursues them with words, yet they are lacking to him.
Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
8 He that gets wisdom loves his own soul: he that keeps understanding shall find good.
Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
9 A false witness shall not be unpunished, and he that speaks lies shall perish.
Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
10 Delight is not suitable for a fool; much less for a servant to have rule over princes.
Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
11 The discretion of a man defers his anger; and it is his glory to pass over a transgression.
Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
12 The king's wrath is as the roaring of a lion; but his favour is as dew upon the grass.
Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
13 A foolish son is the calamity of his father: and the contentions of a wife are a continual dropping.
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
14 House and riches are the inheritance of fathers: and a prudent wife is from the LORD.
Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
15 Slothfulness casts into a deep sleep; and an idle soul shall suffer hunger.
Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
16 He that keeps the commandment keeps his own soul; but he that despises his ways shall die.
Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
17 He that has pity upon the poor lends unto the LORD; and that which he has given will he pay him again.
Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
18 Chasten your son while there is hope, and let not your soul spare for his crying.
Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
19 A man of great wrath shall suffer punishment: for if you deliver him, yet you must do it again.
Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
20 Hear counsel, and receive instruction, that you may be wise in your latter end.
Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
21 There are many devices in a man's heart; nevertheless the counsel of the LORD, that shall stand.
Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 The desire of a man is his kindness: and a poor man is better than a liar.
Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
23 The fear of the LORD tends to life: and he that has it shall abide satisfied; he shall not be visited with evil.
Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
24 A slothful man hides his hand in his bosom, and will not so much as bring it to his mouth again.
Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
25 Strike a scorner, and the simple will beware: and reprove one that has understanding, and he will understand knowledge.
Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
26 He that wastes his father, and chases away his mother, is a son that causes shame, and brings reproach.
Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
27 Cease, my son, to hear the instruction that causes to go astray from the words of knowledge.
Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
28 An ungodly witness scorns judgment: and the mouth of the wicked devours iniquity.
Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
29 Judgments are prepared for scorners, and stripes for the back of fools.
Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.