Matthew 13
1 The same day went Jesus out of the house, and sat by the sea side.
Sinä päivänä Jeesus lähti asunnostaan ja istui järven rannalle.
2 And great multitudes were gathered together unto him, so that he went into a ship, and sat; and the whole multitude stood on the shore.
Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istuutui, ja kaikki kansa seisoi rannalla.
3 And he spoke many things unto them in parables, saying, Behold, a sower went forth to sow;
Ja hän puhui heille paljon vertauksilla ja sanoi: "Katso, kylväjä meni kylvämään.
4 And when he sowed, some seeds fell by the way side, and the fowls came and devoured them up:
Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne.
5 Some fell upon stony places, where they had not much earth: and forthwith they sprung up, because they had no deepness of earth:
Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata.
6 And when the sun was up, they were scorched; and because they had no root, they withered away.
Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat.
7 And some fell among thorns; and the thorns sprung up, and choked them:
Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat ne.
8 But other fell into good ground, and brought forth fruit, some an hundredfold, some sixtyfold, some thirtyfold.
Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää.
9 Who has ears to hear, let him hear.
Jolla on korvat, se kuulkoon."
10 And the disciples came, and said unto him, Why speak you unto them in parables?
Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: "Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?"
11 He answered and said unto them, Because it is given unto you to know the mysteries of the kingdom of heaven, but to them it is not given.
Hän vastasi ja sanoi: "Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu.
12 For whosoever has, to him shall be given, and he shall have more abundance: but whosoever has not, from him shall be taken away even that he has.
Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
13 Therefore speak I to them in parables: because they seeing see not; and hearing they hear not, neither do they understand.
Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä.
14 And in them is fulfilled the prophecy of Isaiah, which says, By hearing all of you shall hear, and shall not understand; and seeing all of you shall see, and shall not perceive:
Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: 'Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.
15 For this people's heart is waxed gross, and their ears are dull of hearing, and their eyes they have closed; lest at any time they should see with their eyes and hear with their ears, and should understand with their heart, and should be converted, and I should heal them.
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.'
16 But blessed are your eyes, for they see: and your ears, for they hear.
Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat.
17 For verily I say unto you, That many prophets and righteous men have desired to see those things which all of you see, and have not seen them; and to hear those things which all of you hear, and have not heard them.
Sillä totisesti minä sanon teille: monet profeetat ja vanhurskaat ovat halunneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä te kuulette, eivätkä ole kuulleet.
18 Hear all of you therefore the parable of the sower.
Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä:
19 When any one hears the word (logos) of the kingdom, and understands it not, then comes the wicked one, and catches away that which was sown in his heart. This is he which received seed by the way side.
Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.
20 But he that received the seed into stony places, the same is he that hears the word, (logos) and soon with joy receives it;
Mikä kallioperälle kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja heti ottaa sen ilolla vastaan;
21 Yet has he not root in himself, but endures for a while: for when tribulation or persecution arises because of the word, (logos) by and by he is offended.
mutta hänellä ei ole juurta itsessään, vaan hän kestää ainoastaan jonkun aikaa, ja kun tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin hän heti lankeaa pois.
22 He also that received seed among the thorns is he that hears the word; (logos) and the care of this world, and the deceitfulness of riches, choke the word, (logos) and he becomes unfruitful. (aiōn g165)
Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden viettelys tukahuttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi. (aiōn g165)
23 But he that received seed into the good ground is he that hears the word, (logos) and understands it; which also bears fruit, and brings forth, some an hundredfold, some sixty, some thirty.
Mutta mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä."
24 Another parable put he forth unto them, saying, The kingdom of heaven is likened unto a man which sowed good seed in his field:
Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa.
25 But while men slept, his enemy came and sowed tares among the wheat, and went his way.
Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
26 But when the blade was sprung up, and brought forth fruit, then appeared the tares also.
Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.
27 So the servants of the householder came and said unto him, Sir, did not you sow good seed in your field? from whence then has it tares?
Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?'
28 He said unto them, An enemy has done this. The servants said unto him, Will you then that we go and gather them up?
Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?'
29 But he said, Nay; lest while all of you gather up the tares, all of you root up also the wheat with them.
Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin.
30 Let both grow together until the harvest: and in the time of harvest I will say to the reapers, Gather all of you together first the tares, and bind them in bundles to burn them: but gather the wheat into my barn.
Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani.'"
31 Another parable put he forth unto them, saying, The kingdom of heaven is like to a grain of mustard seed, which a man took, and sowed in his field:
Vielä toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi peltoonsa.
32 Which indeed is the least of all seeds: but when it is grown, it is the greatest among herbs, and becomes a tree, so that the birds of the air come and lodge in the branches thereof.
Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista ja tulee puuksi, niin että taivaan linnut tulevat ja tekevät pesänsä sen oksille."
33 Another parable spoke he unto them; The kingdom of heaven is like unto leaven, which a woman took, and hid in three measures of meal, till the whole was leavened.
Taas toisen vertauksen hän puhui heille: "Taivasten valtakunta on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja sekoitti kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki happani".
34 All these things spoke Jesus unto the multitude in parables; and without a parable spoke he not unto them:
Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään;
35 That it might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying, I will open my mouth in parables; I will utter things which have been kept secret from the foundation of the world.
että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: "Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti".
36 Then Jesus sent the multitude away, and went into the house: and his disciples came unto him, saying, Declare unto us the parable of the tares of the field.
Sitten hän laski luotaan kansanjoukot ja meni asuntoonsa. Ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Selitä meille vertaus pellon lusteesta".
37 He answered and said unto them, He that sows the good seed is the Son of man;
Niin hän vastasi ja sanoi: "Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika.
38 The field is the world; the good seed are the children of the kingdom; but the tares are the children of the wicked one;
Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset.
39 The enemy that sowed them is the devil; the harvest is the end of the world; and the reapers are the angels. (aiōn g165)
Vihamies, joka ne kylvi, on perkele; elonaika on maailman loppu, ja leikkuumiehet ovat enkelit. (aiōn g165)
40 As therefore the tares are gathered and burned in the fire; so shall it be in the end of this world. (aiōn g165)
Niinkuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. (aiōn g165)
41 The Son of man shall send forth his angels, and they shall gather out of his kingdom all things that offend, and them which do iniquity;
Ihmisen Poika lähettää enkelinsä, ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta,
42 And shall cast them into a furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.
ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
43 Then shall the righteous shine forth as the sun in the kingdom of their Father. Who has ears to hear, let him hear.
Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.
44 Again, the kingdom of heaven is like unto treasure hid in a field; the which when a man has found, he hides, and for joy thereof goes and sells all that he has, and buys that field.
Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen, jonka mies löysi ja kätki; ja siitä iloissaan hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.
45 Again, the kingdom of heaven is like unto a merchant man, seeking goodly pearls:
Vielä taivasten valtakunta on kuin kauppias, joka etsi kalliita helmiä,
46 Who, when he had found one pearl of great price, went and sold all that he had, and bought it.
ja löydettyään yhden kallisarvoisen helmen hän meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen.
47 Again, the kingdom of heaven is like unto a net, that was cast into the sea, and gathered of every kind:
Vielä taivasten valtakunta on nuotan kaltainen, joka heitettiin mereen ja kokosi kaikkinaisia kaloja.
48 Which, when it was full, they drew to shore, and sat down, and gathered the good into vessels, but cast the bad away.
Ja kun se tuli täyteen, vetivät he sen rannalle, istuutuivat ja kokosivat hyvät astioihin, mutta kelvottomat he viskasivat pois.
49 So shall it be at the end of the world: the angels shall come forth, and sever the wicked from among the just, (aiōn g165)
Näin on käyvä maailman lopussa; enkelit lähtevät ja erottavat pahat vanhurskaista (aiōn g165)
50 And shall cast them into the furnace of fire: there shall be wailing and gnashing of teeth.
ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
51 Jesus says unto them, Have all of you understood all these things? They say unto him, Yea, Lord.
Oletteko ymmärtäneet tämän kaiken?" He vastasivat hänelle: "Olemme".
52 Then said he unto them, Therefore every scribe which is instructed unto the kingdom of heaven is like unto a man that is an householder, which brings forth out of his treasure things new and old.
Ja hän sanoi heille: "Niin on jokainen kirjanoppinut, joka on tullut taivasten valtakunnan opetuslapseksi, perheenisännän kaltainen, joka tuo aarrekammiostaan esille uutta ja vanhaa".
53 And it came to pass, that when Jesus had finished these parables, he departed thence.
Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä vertaukset, lähti hän sieltä.
54 And when he was come into his own country, he taught them in their synagogue, insomuch that they were astonished, and said, Whence has this man this wisdom, and these mighty works?
Ja hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagoogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimalliset teot?
55 Is not this the carpenter's son? is not his mother called Mary? and his brethren, James, and Joses, and Simon, and Judas?
Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas?
56 And his sisters, are they not all with us? Whence then has this man all these things?
Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"
57 And they were offended in him. But Jesus said unto them, A prophet is not without honour, save in his own country, and in his own house.
Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan".
58 And he did not many mighty works there because of their unbelief.
Ja heidän epäuskonsa tähden hän ei tehnyt siellä monta voimallista tekoa.
