< Job 10 >

1 My soul is weary of my life; I will leave my complaint upon myself; I will speak in the bitterness of my soul.
"Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
2 I will say unto God, Do not condemn me; show me wherefore you contend with me.
minä sanon Jumalalle: 'Älä tuomitse minua syylliseksi; ilmaise minulle, miksi vaadit minua tilille.
3 Is it good unto you that you should oppress, that you should despise the work of your hands, and shine upon the counsel of the wicked?
Onko sinulla hyötyä siitä, että teet väkivaltaa, että oman käsialasi hylkäät, mutta valaiset jumalattomain neuvoa?
4 Have you eyes of flesh? or see you as man sees?
Onko sinulla lihan silmät, katsotko, niinkuin ihminen katsoo?
5 Are your days as the days of man? are your years as man's days,
Ovatko sinun päiväsi niinkuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi niinkuin miehen vuodet,
6 That you enquire after mine iniquity, and search after my sin?
koska etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntiäni,
7 You know that I am not wicked; and there is none that can deliver out of your hand.
vaikka tiedät, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?'
8 your hands have made me and fashioned me together round about; yet you do destroy me.
Sinun kätesi ovat minut luoneet ja tehneet; yhtäkaikki minut perin juurin tuhoat.
9 Remember, I plead to you, that you have made me as the clay; and will you bring me into dust again?
Muista, että sinä olet muovaillut minut niinkuin saven, ja nyt muutat minut tomuksi jälleen.
10 Have you not poured me out as milk, and curdled me like cheese?
Etkö sinä valanut minua niinkuin maitoa ja juoksuttanut niinkuin juustoa?
11 You have clothed me with skin and flesh, and have fenced me with bones and sinews.
Sinä puetit minut nahalla ja lihalla ja kudoit minut luista ja jänteistä kokoon.
12 You have granted me life and favour, and your visitation has preserved my spirit.
Elämän ja armon olet sinä minulle suonut, ja sinun huolenpitosi on varjellut minun henkeni.
13 And these things have you hid in your heart: I know that this is with you.
Mutta sinä kätkit sydämeesi tämän; minä tiedän, että tämä oli sinun mielessäsi:
14 If I sin, then you mark me, and you will not acquit me from mine iniquity.
jos minä syntiä tein, niin sinä vartioitsit minua, ja minun rikostani et antanut anteeksi.
15 If I be wicked, woe unto me; and if I be righteous, yet will I not lift up my head. I am full of confusion; therefore see you mine affliction;
Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en kuitenkaan voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
16 For it increases. You hunt me as a fierce lion: and again you show yourself marvellous upon me.
Jos minun pääni nousee, niin sinä ajat minua niinkuin leijona ja teet yhä ihmeitäsi minua vastaan.
17 You renew your witnesses against me, and increase your indignation upon me; changes and war are against me.
Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan, ja vihasi minuun kasvaa, ja sinä tuot vereksiä joukkoja minun kimppuuni.
18 Wherefore then have you brought me forth out of the womb? Oh that I had given up the spirit, and no eye had seen me!
Miksi toit minut ilmoille äitini kohdusta? Jospa olisin kuollut, ihmissilmän näkemätönnä!
19 I should have been as though I had not been; I should have been carried from the womb to the grave.
Niin minä olisin, niinkuin minua ei olisi ollutkaan; minut olisi kannettu äidin kohdusta hautaan.
20 Are not my days few? cease then, and let me alone, that I may take comfort a little,
Ovathan päiväni vähissä; hän antakoon minun olla rauhassa, hän kääntyköön minusta pois, että hiukkasen ilostuisin,
21 Before I go whence I shall not return, even to the land of darkness and the shadow of death;
ennenkuin lähden, ikinä palajamatta, pimeyden ja synkeyden maahan,
22 A land of darkness, as darkness itself; and of the shadow of death, without any order, and where the light is as darkness.
maahan, jonka pimeys on synkkä pilkkopimeä ja sekasorto ja jossa valkeneminenkin on pimeyttä."

< Job 10 >