< Psalms 77 >
1 I cried unto God with my voice, even unto God with my voice; and he gave ear unto me.
Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.
2 In the day of my trouble I sought the Lord: my sore ran in the night, and ceased not: my soul refused to be comforted.
Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.
3 I remembered God, and was troubled: I complained, and my spirit was overwhelmed. (Selah)
Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)
4 Thou holdest mine eyes waking: I am so troubled that I cannot speak.
Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.
5 I have considered the days of old, the years of ancient times.
Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:
6 I call to remembrance my song in the night: I commune with mine own heart: and my spirit made diligent search.
Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:
7 Will the Lord cast off for ever? and will he be favourable no more?
Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?
8 Is his mercy clean gone for ever? doth his promise fail for evermore?
Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?
9 Hath God forgotten to be gracious? hath he in anger shut up his tender mercies? (Selah)
Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)
10 And I said, This is my infirmity: but I will remember the years of the right hand of the most High.
Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.
11 I will remember the works of Yah: surely I will remember thy wonders of old.
Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,
12 I will meditate also of all thy work, and talk of thy doings.
Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.
13 Thy way, O God, is in the sanctuary: who is so great a God as our God?
Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?
14 Thou art the God that doest wonders: thou hast declared thy strength among the people.
Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.
15 Thou hast with thine arm redeemed thy people, the sons of Jacob and Joseph. (Selah)
Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)
16 The waters saw thee, O God, the waters saw thee; they were afraid: the depths also were troubled.
Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,
17 The clouds poured out water: the skies sent out a sound: thine arrows also went abroad.
Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.
18 The voice of thy thunder was in the heaven: the lightnings lightened the world: the earth trembled and shook.
Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.
19 Thy way is in the sea, and thy path in the great waters, and thy footsteps are not known.
Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.
20 Thou leddest thy people like a flock by the hand of Moses and Aaron.
Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.