Zechariah 7
1 And it came to pass in the fourth year of king Darius, that the word of YHWH came unto Zechariah in the fourth day of the ninth month, even in Chisleu;
Kuningas Daarejaveksen neljäntenä vuotena tuli Herran sana Sakarjalle, neljäntenä päivänä yhdeksännessä kuussa, kislev-kuussa.
2 When they had sent unto the house of El Sherezer and Regem-melech, and their men, to pray before YHWH,
Beetel oli lähettänyt Sareserin ja Regem-Melekin miehinensä etsimään Herran mielisuosiota
3 And to speak unto the priests which were in the house of YHWH of hosts, and to the prophets, saying, Should I weep in the fifth month, separating myself, as I have done these so many years?
ja kysymään Herran Sebaotin temppelin papeilta ynnä profeetoilta näin: "Onko minun viidennessä kuussa itkettävä ja noudatettava pidättyväisyyttä, niin kuin minä olen tehnyt jo kuinka monina vuosina?"
4 Then came the word of YHWH of hosts unto me, saying,
Niin minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:
5 Speak unto all the people of the land, and to the priests, saying, When ye fasted and mourned in the fifth and seventh month, even those seventy years, did ye at all fast unto me, even to me?
"Sano kaikelle maan kansalle ja papeille näin: Kun te olette paastonneet ja valittaneet viidennessä ja seitsemännessä kuussa, ja jo seitsemänäkymmenenä vuotena, niin minulleko te olette paastonne paastonneet?
6 And when ye did eat, and when ye did drink, did not ye eat for yourselves, and drink for yourselves?
Ja kun olette syöneet ja juoneet, niin ettekö te ole itsellenne syöneet ja juoneet?
7 Should ye not hear the words which YHWH hath cried by the former prophets, when Jerusalem was inhabited and in prosperity, and the cities thereof round about her, when men inhabited the south and the plain?
Eikö niin: pitäkää ne sanat, jotka Herra on julistanut entisten profeettain kautta, kun Jerusalem vielä oli asuttuna ja levossa, ympärillään alaisensa kaupungit, ja Etelämaa ja Alankomaa olivat asutut?"
8 And the word of YHWH came unto Zechariah, saying,
Ja Sakarjalle tuli tämä Herran sana:
9 Thus speaketh YHWH of hosts, saying, Execute true judgment, and shew mercy and compassions every man to his brother:
"Näin sanoo Herra Sebaot: Tuomitkaa oikea tuomio, tehkää laupeus ja olkaa armahtavaiset kukin veljellenne,
10 And oppress not the widow, nor the fatherless, the stranger, nor the poor; and let none of you imagine evil against his brother in your heart.
leskeä, orpoa, muukalaista ja kurjaa älkää sortako, älkääkä miettikö mielessänne pahaa, kukin veljeänsä vastaan.
11 But they refused to hearken, and pulled away the shoulder, and stopped their ears, that they should not hear.
Mutta he eivät tahtoneet ottaa vaaria, vaan käänsivät uppiniskaisina selkänsä ja kovettivat korvansa, etteivät kuulisi.
12 Yea, they made their hearts as an adamant stone, lest they should hear the law, and the words which YHWH of hosts hath sent in his spirit by the former prophets: therefore came a great wrath from YHWH of hosts.
Ja he tekivät sydämensä kovaksi kuin timantti, etteivät kuulisi lakia eikä niitä sanoja, mitkä Herra Sebaot on lähettänyt Henkensä voimalla entisten profeettain kautta; ja niin on Herralta Sebaotilta tullut suuri vihastus.
13 Therefore it is come to pass, that as he cried, and they would not hear; so they cried, and I would not hear, saith YHWH of hosts:
Samoin kuin hän huusi, mutta he eivät kuulleet, samoin he huutavat, mutta minä en kuule, sanoo Herra Sebaot.
14 But I scattered them with a whirlwind among all the nations whom they knew not. Thus the land was desolate after them, that no man passed through nor returned: for they laid the pleasant land desolate.
Ja minä myrskynä karkoitan heidät kaikkien pakanakansojen sekaan, joita he eivät tunne, ja maa jää heidän jälkeensä autioksi menijöistä ja tulijoista. Ihanan maan he tekevät autioksi."
