< Proverbs 27 >
1 Boast not thyself of to morrow; for thou knowest not what a day may bring forth.
Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu.
2 Let another man praise thee, and not thine own mouth; a stranger, and not thine own lips.
Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes.
3 A stone is heavy, and the sand weighty; but a fool's wrath is heavier than them both.
Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.
4 Wrath is cruel, and anger is outrageous; but who is able to stand before envy?
Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?
5 Open rebuke is better than secret love.
Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.
6 Faithful are the wounds of a friend; but the kisses of an enemy are deceitful.
Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset.
7 The full soul loatheth an honeycomb; but to the hungry soul every bitter thing is sweet.
Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.
8 As a bird that wandereth from her nest, so is a man that wandereth from his place.
Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.
9 Ointment and perfume rejoice the heart: so doth the sweetness of a man's friend by hearty counsel.
Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.
10 Thine own friend, and thy father's friend, forsake not; neither go into thy brother's house in the day of thy calamity: for better is a neighbour that is near than a brother far off.
Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.
11 My son, be wise, and make my heart glad, that I may answer him that reproacheth me.
Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.
12 A prudent man foreseeth the evil, and hideth himself; but the simple pass on, and are punished.
Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.
13 Take his garment that is surety for a stranger, and take a pledge of him for a strange woman.
Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.
14 He that blesseth his friend with a loud voice, rising early in the morning, it shall be counted a curse to him.
Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.
15 A continual dropping in a very rainy day and a contentious woman are alike.
Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.
16 Whosoever hideth her hideth the wind, and the ointment of his right hand, which bewrayeth itself.
Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.
17 Iron sharpeneth iron; so a man sharpeneth the countenance of his friend.
Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.
18 Whoso keepeth the fig tree shall eat the fruit thereof: so he that waiteth on his master shall be honoured.
Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.
19 As in water face answereth to face, so the heart of man to man.
Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.
20 Hell and destruction are never full; so the eyes of man are never satisfied. (Sheol )
Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät. (Sheol )
21 As the fining pot for silver, and the furnace for gold; so is a man to his praise.
Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.
22 Though thou shouldest bray a fool in a mortar among wheat with a pestle, yet will not his foolishness depart from him.
Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.
23 Be thou diligent to know the state of thy flocks, and look well to thy herds.
Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;
24 For riches are not for ever: and doth the crown endure to every generation?
Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.
25 The hay appeareth, and the tender grass sheweth itself, and herbs of the mountains are gathered.
Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.
26 The lambs are for thy clothing, and the goats are the price of the field.
Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.
27 And thou shalt have goats' milk enough for thy food, for the food of thy household, and for the maintenance for thy maidens.
Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.