< Job 21 >

1 But Job answered and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 Hear diligently my speech, and let this be your consolations.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Suffer me that I may speak; and after that I have spoken, mock on.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 As for me, is my complaint to man? and if it were so, why should not my spirit be troubled?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Mark me, and be astonished, and lay your hand upon your mouth.
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 Even when I remember I am afraid, and trembling taketh hold on my flesh.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Wherefore do the wicked live, become old, yea, are mighty in power?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Their seed is established in their sight with them, and their offspring before their eyes.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Their houses are safe from fear, neither is the rod of Eloah upon them.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Their bull gendereth, and faileth not; their cow calveth, and casteth not her calf.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 They send forth their little ones like a flock, and their children dance.
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 They take the timbrel and harp, and rejoice at the sound of the organ.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
13 They spend their days in wealth, and in a moment go down to the grave. (Sheol h7585)
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 Therefore they say unto El, Depart from us; for we desire not the knowledge of thy ways.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 What is the Almighty, that we should serve him? and what profit should we have, if we pray unto him?
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Lo, their good is not in their hand: the counsel of the wicked is far from me.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 How oft is the candle of the wicked put out! and how oft cometh their destruction upon them! Elohim distributeth sorrows in his anger.
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 They are as stubble before the wind, and as chaff that the storm carrieth away.
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 Eloah layeth up his iniquity for his children: he rewardeth him, and he shall know it.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 His eyes shall see his destruction, and he shall drink of the wrath of the Almighty.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 For what pleasure hath he in his house after him, when the number of his months is cut off in the midst?
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Shall any teach El knowledge? seeing he judgeth those that are high.
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 One dieth in his full strength, being wholly at ease and quiet.
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 His breasts are full of milk, and his bones are moistened with marrow.
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 And another dieth in the bitterness of his soul, and never eateth with pleasure.
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 They shall lie down alike in the dust, and the worms shall cover them.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 Behold, I know your thoughts, and the devices which ye wrongfully imagine against me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 For ye say, Where is the house of the prince? and where are the dwelling places of the wicked?
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 Have ye not asked them that go by the way? and do ye not know their tokens,
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 That the wicked is reserved to the day of destruction? they shall be brought forth to the day of wrath.
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Who shall declare his way to his face? and who shall repay him what he hath done?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Yet shall he be brought to the grave, and shall remain in the tomb.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 The clods of the valley shall be sweet unto him, and every man shall draw after him, as there are innumerable before him.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 How then comfort ye me in vain, seeing in your answers there remaineth falsehood?
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."

< Job 21 >