Psalms 104
1 BLESS the Lord, O my soul. O Lord my God, thou art very great; thou art clothed with honour and majesty.
Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
2 Who coverest thyself with light as with a garment: who stretchest out the heavens like a curtain:
Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
3 Who layeth the beams of his chambers in the waters: who maketh the clouds his chariot: who walketh upon the wings of the wind:
sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
4 Who maketh his angels spirits; his ministers a flaming fire:
Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
5 Who laid the foundations of the earth, that it should not be removed for ever.
Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
6 Thou coveredst it with the deep as with a garment: the waters stood above the mountains.
Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
7 At thy rebuke they fled; at the voice of thy thunder they hasted away.
Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
8 They go up by the mountains; they go down by the valleys unto the place which thou hast founded for them.
vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
9 Thou hast set a bound that they may not pass over; that they turn not again to cover the earth.
Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
10 He sendeth the springs into the valleys, which run among the hills.
Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
11 They give drink to every beast of the field: the wild asses quench their thirst.
Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
12 By them shall the fowls of the heaven have their habitation, which sing among the branches.
Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
13 He watereth the hills from his chambers: the earth is satisfied with the fruit of thy works.
Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
14 He causeth the grass to grow for the cattle, and herb for the service of man: that he may bring forth food out of the earth;
Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
15 And wine that maketh glad the heart of man, and oil to make his face to shine, and bread which strengtheneth man’s heart.
ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
16 The trees of the Lord are full of sap; the cedars of Lebanon, which he hath planted;
Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
17 Where the birds make their nests: as for the stork, the fir trees are her house.
Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
18 The high hills are a refuge for the wild goats; and the rocks for the conies.
Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
19 He appointed the moon for seasons: the sun knoweth his going down.
Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
20 Thou makest darkness, and it is night: wherein all the beasts of the forest do creep forth.
Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
21 The young lions roar after their prey, and seek their meat from God.
Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
22 The sun ariseth, they gather themselves together, and lay them down in their dens.
Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
23 Man goeth forth unto his work and to his labour until the evening.
Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
24 O Lord, how manifold are thy works! in wisdom hast thou made them all: the earth is full of thy riches.
Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
25 So is this great and wide sea, wherein are things creeping innumerable, both small and great beasts.
Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
26 There go the ships: there is that leviathan, whom thou hast made to play therein.
Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
27 These wait all upon thee; that thou mayest give them their meat in due season.
Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
28 That thou givest them they gather: thou openest thine hand, they are filled with good.
Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
29 Thou hidest thy face, they are troubled: thou takest away their breath, they die, and return to their dust.
Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
30 Thou sendest forth thy spirit, they are created: and thou renewest the face of the earth.
Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
31 The glory of the Lord shall endure for ever: the Lord shall rejoice in his works.
Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
32 He looketh on the earth, and it trembleth: he toucheth the hills, and they smoke.
hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
33 I will sing unto the Lord as long as I live: I will sing praise to my God while I have my being.
Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
34 My meditation of him shall be sweet: I will be glad in the Lord.
Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
35 Let the sinners be consumed out of the earth, and let the wicked be no more. Bless thou the Lord, O my soul. Praise ye the Lord.
Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
