< Proverbs 17 >
1 BETTER is a dry morsel, and quietness therewith, than an house full of sacrifices with strife.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 A wise servant shall have rule over a son that causeth shame, and shall have part of the inheritance among the brethren.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 The fining pot is for silver, and the furnace for gold: but the Lord trieth the hearts.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 A wicked doer giveth heed to false lips; and a liar giveth ear to a naughty tongue.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Whoso mocketh the poor reproacheth his Maker: and he that is glad at calamities shall not be unpunished.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Children’s children are the crown of old men; and the glory of children are their fathers.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Excellent speech becometh not a fool: much less do lying lips a prince.
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 A gift is as a precious stone in the eyes of him that hath it: whithersoever it turneth, it prospereth.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 He that covereth a transgression seeketh love; but he that repeateth a matter separateth very friends.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 A reproof entereth more into a wise man than an hundred stripes into a fool.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 An evil man seeketh only rebellion: therefore a cruel messenger shall be sent against him.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Let a bear robbed of her whelps meet a man, rather than a fool in his folly.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Whoso rewardeth evil for good, evil shall not depart from his house.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 The beginning of strife is as when one letteth out water: therefore leave off contention, before it be meddled with.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 He that justifieth the wicked, and he that condemneth the just, even they both are abomination to the Lord.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Wherefore is there a price in the hand of a fool to get wisdom, seeing he hath no heart to it?
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 A friend loveth at all times, and a brother is born for adversity.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 A man void of understanding striketh hands, and becometh surety in the presence of his friend.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 He loveth transgression that loveth strife: and he that exalteth his gate seeketh destruction.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 He that hath a froward heart findeth no good: and he that hath a perverse tongue falleth into mischief.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 He that begetteth a fool doeth it to his sorrow: and the father of a fool hath no joy.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 A merry heart doeth good like a medicine: but a broken spirit drieth the bones.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 A wicked man taketh a gift out of the bosom to pervert the ways of judgment.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Wisdom is before him that hath understanding; but the eyes of a fool are in the ends of the earth.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 A foolish son is a grief to his father, and bitterness to her that bare him.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Also to punish the just is not good, nor to strike princes for equity.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 He that hath knowledge spareth his words: and a man of understanding is of an excellent spirit.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Even a fool, when he holdeth his peace, is counted wise: and he that shutteth his lips is esteemed a man of understanding.
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.