Proverbs 14
1 EVERY wise woman buildeth her house: but the foolish plucketh it down with her hands.
Viisas vaimo rakentaa huoneensa, vaan hullu kukistaa sen teollansa.
2 He that walketh in his uprightness feareth the Lord: but he that is perverse in his ways despiseth him.
Joka vaeltaa oikiaa tietä, se pelkää Herraa; mutta se, joka poikkee pois tieltänsä, ylönkatsoo hänen.
3 In the mouth of the foolish is a rod of pride: but the lips of the wise shall preserve them.
Tyhmän suussa on ylpeyden vitsa; vaan viisasten huulet varjelevat heitä.
4 Where no oxen are, the crib is clean: but much increase is by the strength of the ox.
Jossa ei härkiä ole, siinä seimet puhtaana ovat; vaan jossa juhdat työtä tekevät, siinä tuloa kyllä on.
5 A faithful witness will not lie: but a false witness will utter lies.
Totinen todistaja välttää valhetta; vaan väärä todistaja rohkiasti valhettelee.
6 A scorner seeketh wisdom, and findeth it not: but knowledge is easy unto him that understandeth.
Pilkkaaja etsii viisautta, ja ei löydä; vaan toimelliset viisauden huokiasti saavat.
7 Go from the presence of a foolish man, when thou perceivest not in him the lips of knowledge.
Mene pois tyhmän tyköä; sillä et sinä opi mitään häneltä.
8 The wisdom of the prudent is to understand his way: but the folly of fools is deceit.
Toimellisen viisaus on teistänsä ottaa vaarin; vaan tyhmäin hulluus on sula petos.
9 Fools make a mock at sin: but among the righteous there is favour.
Tyhmä nauraa syntiä, mutta hurskasten välillä on hyvä suosio.
10 The heart knoweth his own bitterness; and a stranger doth not intermeddle with his joy.
Koska sydän on murheellinen, niin ei auta ulkonainen ilo.
11 The house of the wicked shall be overthrown: but the tabernacle of the upright shall flourish.
Jumalattomain huoneet kukistetaan, vaan jumalisten majat viheriöitsevät.
12 There is a way which seemeth right unto a man, but the end thereof are the ways of death.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan viimeiseltä johdattaa se kuolemaan.
13 Even in laughter the heart is sorrowful; and the end of that mirth is heaviness.
Naurun jälkeen tulee murhe, ja ilon perästä suru.
14 The backslider in heart shall be filled with his own ways: and a good man shall be satisfied from himself.
Tyhmälle tapahtuu laittamisensa jälkeen, vaan hyvä ihminen asetetaan hänen ylitsensä.
15 The simple believeth every word: but the prudent man looketh well to his going.
Taitamatoin uskoo kaikki, mutta ymmärtäväinen ottaa teistänsä vaarin.
16 A wise man feareth, and departeth from evil: but the fool rageth, and is confident.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee.
17 He that is soon angry dealeth foolishly: and a man of wicked devices is hated.
Äkillinen ihminen tekee hullun töitä, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi.
18 The simple inherit folly: but the prudent are crowned with knowledge.
Taitamattomat perivät tyhmyyden; vaan se on toimellisten kruunu, että he toimellisesti tekevät.
19 The evil bow before the good; and the wicked at the gates of the righteous.
Häijyn täytyy kumartaa hyviä, ja jumalattomat vanhurskasten porteissa.
20 The poor is hated even of his own neighbour: but the rich hath many friends.
Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.
21 He that despiseth his neighbour sinneth: but he that hath mercy on the poor, happy is he.
Joka katsoo lähimmäisensä ylön. hän tekee syntiä; vaan autuas on se, joka viheliäistä armahtaa.
22 Do they not err that devise evil? but mercy and truth shall be to them that devise good.
Jotka viekkaudessa vaeltavat, niiltä puuttuu; mutta jotka hyvää ajattelevat, niille tapahtuu hyvyys ja uskollisuus.
23 In all labour there is profit: but the talk of the lips tendeth only to penury.
Jossa työtä tehdään, siinä kyllä on; vaan joka tyhjiin puheisiin tyytyy, siinä on köyhyys.
24 The crown of the wise is their riches: but the foolishness of fools is folly.
Viisasten rikkaus on heidän kruununsa, mutta tyhmäin hulluus on hulluus.
25 A true witness delivereth souls: but a deceitful witness speaketh lies.
Uskollinen todistaja vapahtaa hengen, vaan väärä todistaja pettää.
26 In the fear of the Lord is strong confidence: and his children shall have a place of refuge.
Joka Herraa pelkää, hänellä on vahva linna, ja hänen lapsensa varjellaan.
27 The fear of the Lord is a fountain of life, to depart from the snares of death.
Herran pelko on elämän lähde, että kuoleman nuora välttää taidetaan.
28 In the multitude of people is the king’s honour: but in the want of people is the destruction of the prince.
Koska kuninkaalla on paljo väkeä, se on hänen kunniansa; vaan koska vähä on väkeä, se tekee päämiehen kehnoksi.
29 He that is slow to wrath is of great understanding: but he that is hasty of spirit exalteth folly.
Joka on pitkämielinen, se on viisas; vaan joka äkillinen on, se ilmoittaa tyhmyyden.
30 A sound heart is the life of the flesh: but envy the rottenness of the bones.
Leppyinen sydän on ruumiin elämä; vaan kateus on märkä luissa.
31 He that oppresseth the poor reproacheth his Maker: but he that honoureth him hath mercy on the poor.
Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.
32 The wicked is driven away in his wickedness: but the righteous hath hope in his death.
Pahuutensa tähden jumalatoin kukistetaan; vaan vanhurskas on kuolemassakin rohkia.
33 Wisdom resteth in the heart of him that hath understanding: but that which is in the midst of fools is made known.
Toimellisen sydämessä lepää viisaus; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.
34 Righteousness exalteth a nation: but sin is a reproach to any people.
Vanhurskaus korottaa kansan, vaan synti on kansan häpiä.
35 The king’s favour is toward a wise servant: but his wrath is against him that causeth shame.
Toimellinen palvelia on kuninkaalle otollinen; vaan häpiällistä palveliaa ei hän kärsi.
