Job 31
1 I MADE a covenant with mine eyes; why then should I think upon a maid?
"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
2 For what portion of God is there from above? and what inheritance of the Almighty from on high?
Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?
3 Is not destruction to the wicked? and a strange punishment to the workers of iniquity?
Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
4 Doth not he see my ways, and count all my steps?
Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?
5 If I have walked with vanity, or if my foot hath hasted to deceit;
Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
6 Let me be weighed in an even balance, that God may know mine integrity.
punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.
7 If my step hath turned out of the way, and mine heart walked after mine eyes, and if any blot hath cleaved to mine hands;
Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,
8 Then let me sow, and let another eat; yea, let my offspring be rooted out.
niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.
9 If mine heart have been deceived by a woman, or if I have laid wait at my neighbour’s door;
Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
10 Then let my wife grind unto another, and let others bow down upon her.
niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;
11 For this is an heinous crime; yea, it is an iniquity to be punished by the judges.
sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,
12 For it is a fire that consumeth to destruction, and would root out all mine increase.
tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.
13 If I did despise the cause of my manservant or of my maidservant, when they contended with me;
Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,
14 What then shall I do when God riseth up? and when he visiteth, what shall I answer him?
niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
15 Did not he that made me in the womb make him? and did not one fashion us in the womb?
Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?
16 If I have withheld the poor from their desire, or have caused the eyes of the widow to fail;
Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17 Or have eaten my morsel myself alone, and the fatherless hath not eaten thereof;
Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?
18 (For from my youth he was brought up with me, as with a father, and I have guided her from my mother’s womb; )
En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.
19 If I have seen any perish for want of clothing, or any poor without covering;
Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
20 If his loins have not blessed me, and if he were not warmed with the fleece of my sheep;
jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,
21 If I have lifted up my hand against the fatherless, when I saw my help in the gate:
jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,
22 Then let mine arm fall from my shoulder blade, and mine arm be broken from the bone.
niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
23 For destruction from God was a terror to me, and by reason of his highness I could not endure.
Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
24 If I have made gold my hope, or have said to the fine gold, Thou art my confidence;
Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
25 If I rejoiced because my wealth was great, and because mine hand had gotten much;
jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
26 If I beheld the sun when it shined, or the moon walking in brightness;
jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
27 And my heart hath been secretly enticed, or my mouth hath kissed my hand:
sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,
28 This also were an iniquity to be punished by the judge: for I should have denied the God that is above.
niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
29 If I rejoiced at the destruction of him that hated me, or lifted up myself when evil found him:
Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
30 Neither have I suffered my mouth to sin by wishing a curse to his soul.
En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.
31 If the men of my tabernacle said not, Oh that we had of his flesh! we cannot be satisfied.
Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
32 The stranger did not lodge in the street: but I opened my doors to the traveller.
Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
33 If I covered my transgressions as Adam, by hiding mine iniquity in my bosom:
Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,
34 Did I fear a great multitude, or did the contempt of families terrify me, that I kept silence, and went not out of the door?
säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?
35 Oh that one would hear me! behold, my desire is, that the Almighty would answer me, and that mine adversary had written a book.
Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!
36 Surely I would take it upon my shoulder, and bind it as a crown to me.
Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
37 I would declare unto him the number of my steps; as a prince would I go near unto him.
Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.
38 If my land cry against me, or that the furrows likewise thereof complain;
Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
39 If I have eaten the fruits thereof without money, or have caused the owners thereof to lose their life:
jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
40 Let thistles grow instead of wheat, and cockle instead of barley. The words of Job are ended.
niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.
