< Job 23 >
1 THEN Job answered and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 Even to day is my complaint bitter: my stroke is heavier than my groaning.
"Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden.
3 Oh that I knew where I might find him! that I might come even to his seat!
Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen!
4 I would order my cause before him, and fill my mouth with arguments.
Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla.
5 I would know the words which he would answer me, and understand what he would say unto me.
Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi.
6 Will he plead against me with his great power? No; but he would put strength in me.
Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua.
7 There the righteous might dispute with him; so should I be delivered for ever from my judge.
Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi.
8 Behold, I go forward, but he is not there; and backward, but I cannot perceive him:
Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa;
9 On the left hand, where he doth work, but I cannot behold him: he hideth himself on the right hand, that I cannot see him:
jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe.
10 But he knoweth the way that I take: when he hath tried me, I shall come forth as gold.
Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.
11 My foot hath held his steps, his way have I kept, and not declined.
Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta.
12 Neither have I gone back from the commandment of his lips; I have esteemed the words of his mouth more than my necessary food.
Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni.
13 But he is in one mind, and who can turn him? and what his soul desireth, even that he doeth.
Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
14 For he performeth the thing that is appointed for me: and many such things are with him.
Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon.
15 Therefore am I troubled at his presence: when I consider, I am afraid of him.
Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä.
16 For God maketh my heart soft, and the Almighty troubleth me:
Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut.
17 Because I was not cut off before the darkness, neither hath he covered the darkness from my face.
Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää."