Psalms 88
1 O lord God of my salvation, I have cried day and night before you:
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Let my prayer come before you: incline your ear to my cry;
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 I am counted with them that go down into the pit: I am as a man that has no strength:
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 Free among the dead, like the slain that lie in the grave, whom you remember no more: and they are cut off from your hand.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 You have laid me in the lowest pit, in darkness, in the deeps.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 Your wrath lies hard on me, and you have afflicted me with all your waves. (Selah)
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 You have put away my acquaintance far from me; you have made me an abomination to them: I am shut up, and I cannot come forth.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 My eye mourns by reason of affliction: LORD, I have called daily on you, I have stretched out my hands to you.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 Will you show wonders to the dead? shall the dead arise and praise you? (Selah)
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Shall your loving kindness be declared in the grave? or your faithfulness in destruction?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 Shall your wonders be known in the dark? and your righteousness in the land of forgetfulness?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 But to you have I cried, O LORD; and in the morning shall my prayer prevent you.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 LORD, why cast you off my soul? why hide you your face from me?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 I am afflicted and ready to die from my youth up: while I suffer your terrors I am distracted.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Your fierce wrath goes over me; your terrors have cut me off.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 They came round about me daily like water; they compassed me about together.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 Lover and friend have you put far from me, and my acquaintance into darkness.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
