Job 10
1 My soul is weary of my life; I will leave my complaint on myself; I will speak in the bitterness of my soul.
Minun sieluni suuttuu elämästä; minun valitukseni minusta annan minä olla ja puhun sieluni murheessa.
2 I will say to God, Do not condemn me; show me why you contend with me.
Sanon Jumalalle: älä minua tuomitse: anna minun tietää, minkätähden sinä riitelet minun kanssani.
3 Is it good to you that you should oppress, that you should despise the work of your hands, and shine on the counsel of the wicked?
Onko sinulla ilo siitä, ettäs väkivaltaa teet, ja hylkäät minun, joka käsialas olen, ja annat jumalattomain aivoitukset kunniaan tulla?
4 Have you eyes of flesh? or see you as man sees?
Onko sinulla lihalliset silmät? eli katsotkos niinkuin ihminen katsoo?
5 Are your days as the days of man? are your years as man’s days,
Onko sinun päiväs niinkuin ihmisen päivät? eli vuotes niinkuin ihmisen vuodet?
6 That you enquire after my iniquity, and search after my sin?
Ettäs kysyt minun vääryyttäni, ja tutkit pahaa tekoani,
7 You know that I am not wicked; and there is none that can deliver out of your hand.
Vaikka tiedät, etten minä ole jumalatoin; ehkei yhtään ole, joka taitaa sinun kädestäs vapauttaa.
8 Your hands have made me and fashioned me together round about; yet you do destroy me.
Sinun kätes ovat minun valmistaneet ja tehneet minun kaikki ympäri, ja sinä tahdot hukuttaa minun?
9 Remember, I beseech you, that you have made me as the clay; and will you bring me into dust again?
Muista siis, että olet minun tehnyt niinkuin saven, ja annat minun tulla maaksi jälleen.
10 Have you not poured me out as milk, and curdled me like cheese?
Etkös minua ole lypsänyt kuin rieskaa, ja antanut minun juosta niinkuin juustoa?
11 You have clothed me with skin and flesh, and have fenced me with bones and sinews.
Sinä olet minun puettanut nahalla ja lihalla: luilla ja suonilla olet sinä minun peittänyt.
12 You have granted me life and favor, and your visitation has preserved my spirit.
Elämän ja hyvän työn olet sinä minulle osoittanut, ja sinun katsomises minun henkeni kätkee.
13 And these things have you hid in your heart: I know that this is with you.
Ja vaikka sinä nämät salaat sydämessäs, niin minä tiedän sen kuitenkin, ettäs sen muistat,
14 If I sin, then you mark me, and you will not acquit me from my iniquity.
Jos minä pahaa teen, niin sinä kohta havaitset, ja et jätä minun pahaa tekoani rankaisemata.
15 If I be wicked, woe to me; and if I be righteous, yet will I not lift up my head. I am full of confusion; therefore see you my affliction;
Jos minä olen jumalatoin, voi minua! jos minä olen hurskas, niin en minä kuitenkaan uskalla nostaa ylös päätäni. Minä olen täynnä ylönkatsetta, katsos minun viheliäisyyttäni.
16 For it increases. You hunt me as a fierce lion: and again you show yourself marvelous on me.
Noustessa sinä ajat minua takaa niinkuin jalopeura, ja taas ihmeellisesti minun kanssani menettelet.
17 You renew your witnesses against me, and increase your indignation on me; changes and war are against me.
Sinä uudistat todistukses minua vastaan, ja vihastut kovin minun päälleni. Minua vaivaa yksi toisensa jälkeen niinkuin sota.
18 Why then have you brought me forth out of the womb? Oh that I had given up the ghost, and no eye had seen me!
Miksis minun annoit lähteä äitini kohdusta? jospa minä olisin kuollut, ettei yksikään silmä olisi minua nähnyt!
19 I should have been as though I had not been; I should have been carried from the womb to the grave.
Niin minä olisin kuin en olisikaan ollut, kannettu äitini kohdusta hautaan.
20 Are not my days few? cease then, and let me alone, that I may take comfort a little,
Eikö minun ikäni lyhyt ole? Lakkaa ja päästä minua, ja luovu minusta, että minä vähänkin virvoitusta saisin,
21 Before I go from where I shall not return, even to the land of darkness and the shadow of death;
Ennenkuin minä menen, enkä palaja, pimeyden ja kuolon varjon maalle,
22 A land of darkness, as darkness itself; and of the shadow of death, without any order, and where the light is as darkness.
Joka on pimeyden maa ja synkiä kuolon varjo, jossa ei yhtään järjestystä ole, joka paisteessansa on niinkuin synkeys.
