< Psalms 9 >
1 For the Leader; upon Muthlabben. A Psalm of David. I will give thanks unto the LORD with my whole heart; I will tell of all Thy marvellous works.
Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.
2 I will be glad and exult in Thee; I will sing praise to Thy name, O Most High:
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,
3 When mine enemies are turned back, they stumble and perish at Thy presence;
Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.
4 For Thou hast maintained my right and my cause; Thou sattest upon the throne as the righteous Judge.
Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.
5 Thou hast rebuked the nations, Thou hast destroyed the wicked, Thou hast blotted out their name for ever and ever.
Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.
6 O thou enemy, the waste places are come to an end for ever; and the cities which thou didst uproot, their very memorial is perished.
Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.
7 But the LORD is enthroned for ever; He hath established His throne for judgment.
Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.
8 And He will judge the world in righteousness, He will minister judgment to the peoples with equity.
Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.
9 The LORD also will be a high tower for the oppressed, a high tower in times of trouble;
Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.
10 And they that know Thy name will put their trust in Thee; for thou, LORD, hast not forsaken them that seek Thee.
Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.
11 Sing praises to the LORD, who dwelleth in Zion; declare among the peoples His doings.
Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.
12 For He that avengeth blood hath remembered them; He hath not forgotten the cry of the humble.
Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
13 Be gracious unto me, O LORD, behold mine affliction at the hands of them that hate me; Thou that liftest me up from the gates of death;
Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;
14 That I may tell of all Thy praise in the gates of the daughter of Zion, that I may rejoice in Thy salvation.
Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.
15 The nations are sunk down in the pit that they made; in the net which they hid is their own foot taken.
Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.
16 The LORD hath made Himself known, He hath executed judgment, the wicked is snared in the work of his own hands. (Higgaion, Selah)
Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)
17 The wicked shall return to the nether-world, even all the nations that forget God. (Sheol )
Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol )
18 For the needy shall not alway be forgotten, nor the expectation of the poor perish for ever.
Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
19 Arise, O LORD, let not man prevail; let the nations be judged in Thy sight.
Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.
20 Set terror over them, O LORD; let the nations know they are but men. (Selah)
Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)