Psalms 73
1 BOOK III A Psalm of Asaph. Surely God is good to Israel, even to such as are pure in heart.
Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.
2 But as for me, my feet were almost gone; my steps had well nigh slipped.
Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.
3 For I was envious at the arrogant, when I saw the prosperity of the wicked.
Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.
4 For there are no pangs at their death, and their body is sound.
Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.
5 In the trouble of man they are not; neither are they plagued like men.
Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Therefore pride is as a chain about their neck; violence covereth them as a garment.
Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.
7 Their eyes stand forth from fatness; they are gone beyond the imaginations of their heart.
Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.
8 They scoff, and in wickedness utter oppression; they speak as if there were none on high.
He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.
9 They have set their mouth against the heavens, and their tongue walketh through the earth.
Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.
10 Therefore His people return hither; and waters of fullness are drained out by them.
Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.
11 And they say: 'How doth God know? And is there knowledge in the Most High?'
Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"
12 Behold, such are the wicked; and they that are always at ease increase riches.
Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
13 Surely in vain have I cleansed my heart, and washed my hands in innocency;
Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
14 For all the day have I been plagued, and my chastisement came every morning.
minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.
15 If I had said: 'I will speak thus', behold, I had been faithless to the generation of Thy children.
Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.
16 And when I pondered how I might know this, it was wearisome in mine eyes;
Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
17 Until I entered into the sanctuary of God, and considered their end.
kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
18 Surely Thou settest them in slippery places; Thou hurlest them down to utter ruin.
Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
19 How are they become a desolation in a moment! They are wholly consumed by terrors.
Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
20 As a dream when one awaketh, so, O Lord, when Thou arousest Thyself, Thou wilt despise their semblance.
Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.
21 For my heart was in a ferment, and I was pricked in my reins.
Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,
22 But I was brutish, and ignorant; I was as a beast before Thee.
silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.
23 Nevertheless I am continually with Thee; Thou holdest my right hand.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.
24 Thou wilt guide me with Thy counsel, and afterward receive me with glory.
Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.
25 Whom have I in heaven but Thee? And beside Thee I desire none upon earth.
Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
26 My flesh and my heart faileth; but God is the rock of my heart and my portion for ever.
Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
27 For, lo, they that go far from Thee shall perish; Thou dost destroy all them that go astray from Thee.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.
28 But as for me, the nearness of God is my good; I have made the Lord GOD my refuge, that I may tell of all Thy works.
Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
