Psalms 34
1 A Psalm of David; when he changed his demeanour before Abimelech, who drove him away, and he departed. I will bless the LORD at all times; His praise shall continually be in my mouth.
Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
2 My soul shall glory in the LORD; the humble shall hear thereof, and be glad.
Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
3 O magnify the LORD with me, and let us exalt His name together.
Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
4 I sought the LORD, and He answered me, and delivered me from all my fears.
Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
5 They looked unto Him, and were radiant; and their faces shall never be abashed.
Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
6 This poor man cried, and the LORD heard, and saved him out of all his troubles.
Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
7 The angel of the LORD encampeth round about them that fear Him, and delivereth them.
Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
8 O consider and see that the LORD is good; happy is the man that taketh refuge in Him.
Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
9 O fear the LORD, ye His holy ones; for there is no want to them that fear Him.
Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
10 The young lions do lack, and suffer hunger; but they that seek the LORD want not any good thing.
Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
11 Come, ye children, hearken unto me; I will teach you the fear of the LORD.
Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
12 Who is the man that desireth life, and loveth days, that he may see good therein?
Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
13 Keep thy tongue from evil, and thy lips from speaking guile.
varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
14 Depart from evil, and do good; seek peace, and pursue it.
vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
15 The eyes of the LORD are toward the righteous, and His ears are open unto their cry.
Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 The face of the LORD is against them that do evil, to cut off the remembrance of them from the earth.
Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
17 They cried, and the LORD heard, and delivered them out of all their troubles.
Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
18 The LORD is nigh unto them that are of a broken heart, and saveth such as are of a contrite spirit.
Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19 Many are the ills of the righteous, but the LORD delivereth him out of them all.
Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
20 He keepeth all his bones; not one of them is broken.
Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
21 Evil shall kill the wicked; and they that hate the righteous shall be held guilty.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
22 The LORD redeemeth the soul of His servants; and none of them that take refuge in Him shall be desolate.
Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.
