Psalms 22
1 For the Leader; upon Aijeleth ha-Shahar. A Psalm of David. My God, my God, why hast Thou forsaken me, and art far from my help at the words of my cry?
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
2 O my God, I call by day, but Thou answerest not; and at night, and there is no surcease for me.
Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
3 Yet Thou art holy, O Thou that art enthroned upon the praises of Israel.
Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
4 In Thee did our fathers trust; they trusted, and Thou didst deliver them.
Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
5 Unto Thee they cried, and escaped; in Thee did they trust, and were not ashamed.
Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
6 But I am a worm, and no man; a reproach of men, and despised of the people.
Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
7 All they that see me laugh me to scorn; they shoot out the lip, they shake the head:
Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
8 'Let him commit himself unto the LORD! let Him rescue him; let Him deliver him, seeing He delighteth in him.'
Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
9 For Thou art He that took me out of the womb; Thou madest me trust when I was upon my mother's breasts.
Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
10 Upon Thee I have been cast from my birth; Thou art my God from my mother's womb.
Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Be not far from me; for trouble is near; for there is none to help.
Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
12 Many bulls have encompassed me; strong bulls of Bashan have beset me round.
Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
13 They open wide their mouth against me, as a ravening and a roaring lion.
Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
14 I am poured out like water, and all my bones are out of joint; my heart is become like wax; it is melted in mine inmost parts.
Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.
15 My strength is dried up like a potsherd; and my tongue cleaveth to my throat; and Thou layest me in the dust of death.
Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
16 For dogs have encompassed me; a company of evil-doers have inclosed me; like a lion, they are at my hands and my feet.
Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
17 I may count all my bones; they look and gloat over me.
Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
18 They part my garments among them, and for my vesture do they cast lots.
He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
19 But Thou, O LORD, be not far off; O Thou my strength, hasten to help me.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
20 Deliver my soul from the sword; mine only one from the power of the dog.
Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
21 Save me from the lion's mouth; yea, from the horns of the wild-oxen do Thou answer me.
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
22 I will declare Thy name unto my brethren; in the midst of the congregation will I praise Thee.
Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
23 'Ye that fear the LORD, praise Him; all ye the seed of Jacob, glorify Him; and stand in awe of Him, all ye the seed of Israel.
Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
24 For He hath not despised nor abhorred the lowliness of the poor; neither hath He hid His face from him; but when he cried unto Him, He heard.'
Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
25 From Thee cometh my praise in the great congregation; I will pay my vows before them that fear Him.
Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
26 Let the humble eat and be satisfied; let them praise the LORD that seek after Him; may your heart be quickened for ever!
Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
27 All the ends of the earth shall remember and turn unto the LORD; and all the kindreds of the nations shall worship before Thee.
Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
28 For the kingdom is the LORD'S; and He is the ruler over the nations.
Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
29 All the fat ones of the earth shall eat and worship; all they that go down to the dust shall kneel before Him, even he that cannot keep his soul alive.
Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
30 A seed shall serve him; it shall be told of the Lord unto the next generation.
Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
31 They shall come and shall declare His righteousness unto a people that shall be born, that He hath done it.
He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.
