Psalms 146

1 Hallelujah. Praise the LORD, O my soul.

Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.

2 I will praise the LORD while I live; I will sing praises unto my God while I have my being.

Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.

3 Put not your trust in princes, nor in the son of man, in whom there is no help.

Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.

4 His breath goeth forth, he returneth to his dust; in that very day his thoughts perish.

Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.

5 Happy is he whose help is the God of Jacob, whose hope is in the LORD his God,

Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;

6 Who made heaven and earth, the sea, and all that in them is; who keepeth truth for ever;

Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;

7 Who executeth justice for the oppressed; who giveth bread to the hungry. The LORD looseth the prisoners;

Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:

8 The LORD openeth the eyes of the blind; the LORD raiseth up them that are bowed down; the LORD loveth the righteous;

Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.

9 The LORD preserveth the strangers; He upholdeth the fatherless and the widow; but the way of the wicked He maketh crooked.

Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.

10 The LORD will reign for ever, Thy God, O Zion, unto all generations. Hallelujah.

Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!