Psalms 132
1 A Song of Ascents. LORD, remember unto David all his affliction;
Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,
2 How he swore unto the LORD, and vowed unto the Mighty One of Jacob:
hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:
3 'Surely I will not come into the tent of my house, nor go up into the bed that is spread for me;
"Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,
4 I will not give sleep to mine eyes, nor slumber to mine eyelids;
minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,
5 Until I find out a place for the LORD, a dwelling-place for the Mighty One of Jacob.'
ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle".
6 Lo, we heard of it as being in Ephrath; we found it in the field of the wood.
Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.
7 Let us go into His dwelling-place; let us worship at His footstool.
Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.
8 Arise, O LORD, unto Thy resting-place; Thou, and the ark of Thy strength.
Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.
9 Let Thy priests be clothed with righteousness; and let Thy saints shout for joy.
Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.
10 For Thy servant David's sake turn not away the face of Thine anointed.
Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.
11 The LORD swore unto David in truth; He will not turn back from it: 'Of the fruit of thy body will I set upon thy throne.
Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.
12 If thy children keep My covenant and My testimony that I shall teach them, their children also for ever shall sit upon thy throne.'
Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."
13 For the LORD hath chosen Zion; He hath desired it for His habitation:
Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:
14 'This is My resting-place for ever; here will I dwell; for I have desired it.
"Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.
15 I will abundantly bless her provision; I will give her needy bread in plenty.
Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.
16 Her priests also will I clothe with salvation; and her saints shall shout aloud for joy.
Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.
17 There will I make a horn to shoot up unto David, there have I ordered a lamp for Mine anointed.
Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.
18 His enemies will I clothe with shame; but upon himself shall his crown shine.'
Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."
