Psalms 129

1 A Song of Ascents. 'Much have they afflicted me from my youth up', let Israel now say;

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 'Much have they afflicted me from my youth up; but they have not prevailed against me.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 The plowers plowed upon my back; they made long their furrows.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 The LORD is righteous; He hath cut asunder the cords of the wicked.'

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 Let them be ashamed and turned backward, all they that hate Zion.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Let them be as the grass upon the housetops, which withereth afore it springeth up;

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 Wherewith the reaper filleth not his hand, nor he that bindeth sheaves his bosom.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 Neither do they that go by say: 'The blessing of the LORD be upon you; we bless you in the name of the LORD.'

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.