Job 17
1 My spirit is consumed, my days are extinct, the grave is ready for me.
Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on käsissä.
2 Surely there are mockers with me, and mine eye abideth in their provocation.
En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla murheessa.
3 Give now a pledge, be surety for me with Thyself; who else is there that will strike hands with me?
Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?
4 For Thou hast hid their heart from understanding; therefore shalt Thou not exalt them.
Ymmärryksen olet sinä heidän sydämistänsä kätkenyt, sentähden et sinä korota heitä.
5 He that denounceth his friends for the sake of flattery, even the eyes of his children shall fail.
Hän kerskaa ystävillensä saaliistansa, mutta hänen lastensa silmät pitää vaipuman.
6 He hath made me also a byword of the people; and I am become one in whose face they spit.
Hän on minun pannut sananlaskuksi kansain sekaan, ja ääniksi heidän keskellensä.
7 Mine eye also is dimmed by reason of vexation, and all my members are as a shadow.
Minun silmäni ovat pimenneet minun suruni tähden, ja kaikki minun jäseneni ovat niinkuin varjo.
8 Upright men are astonished at this, and the innocent stirreth up himself against the godless.
Tästä hurskaat hämmästyvät, ja viattomat asettavat heitänsä ulkokullatuita vastaan.
9 Yet the righteous holdeth on his way, and he that hath clean hands waxeth stronger and stronger.
Hurskas pysyy tielIänsä: ja jolla on puhtaat kädet, se pysyy vahvana.
10 But as for you all, do ye return, and come now; and I shall not find a wise man among you.
Kääntäkäät siis teitänne kaikki ja tulkaat nyt: en minä kuitenkaan löydä yhtään taitavaa teidän seassanne.
11 My days are past, my purposes are broken off, even the thoughts of my heart.
Minun päiväni ovat kuluneet: minun aivoitukseni ovat hajoitetut, jotka minun sydämessäni olivat,
12 They change the night into day; the light is short because of darkness.
Ja ovat yöstä päivän, ja valkeuden pimeydestä tehneet.
13 If I look for the nether-world as my house; if I have spread my couch in the darkness; (Sheol h7585)
Ja ehkä minä kauvan odottaisin, niin on kuitenkin hauta minun huoneeni, ja minä olen vuoteeni pimeydessä tehnyt. (Sheol h7585)
14 If I have said to corruption: 'Thou art my father', to the worm: 'Thou art my mother, and my sister';
Mätänemisen minä kutsuin isäkseni, ja madot äidikseni ja sisarekseni.
15 Where then is my hope? And as for my hope, who shall see it?
Kussa on nyt minun odottamiseni? ja kuka ottaa minun toivostani vaarin?
