Job 15
1 Then answered Eliphaz the Temanite, and said:
Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 Should a wise man make answer with windy knowledge, and fill his belly with the east wind?
"Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
3 Should he reason with unprofitable talk, or with speeches wherewith he can do no good?
Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
4 Yea, thou doest away with fear, and impairest devotion before God.
Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
5 For thine iniquity teacheth thy mouth, and thou choosest the tongue of the crafty.
Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
6 Thine own mouth condemneth thee, and not I; yea, thine own lips testify against thee.
Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
7 Art thou the first man that was born? Or wast thou brought forth before the hills?
Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
8 Dost thou hearken in the council of God? And dost thou restrain wisdom to thyself?
Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
9 What knowest thou, that we know not? What understandest thou, which is not in us?
Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
10 With us are both the gray-headed and the very aged men, much older than thy father.
Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
11 Are the consolations of God too small for thee, and the word that dealeth gently with thee?
Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
12 Why doth thy heart carry thee away? And why do thine eyes wink?
Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
13 That thou turnest thy spirit against God, and lettest such words go out of thy mouth.
niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
14 What is man, that he should be clean? And he that is born of a woman, that he should be righteous?
Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
15 Behold, He putteth no trust in His holy ones; yea, the heavens are not clean in His sight.
Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
16 How much less one that is abominable and impure, man who drinketh iniquity like water!
saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
17 I will tell thee, hear thou me; and that which I have seen I will declare —
Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
18 Which wise men have told from their fathers, and have not hid it;
mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
19 Unto whom alone the land was given, and no stranger passed among them.
niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
20 The wicked man travaileth with pain all his days, even the number of years that are laid up for the oppressor.
'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
21 A sound of terrors is in his ears: in prosperity the destroyer shall come upon him.
Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
22 He believeth not that he shall return out of darkness, and he is waited for of the sword.
Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
23 He wandereth abroad for bread: 'Where is it?' He knoweth that the day of darkness is ready at his hand.
Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
24 Distress and anguish overwhelm him; they prevail against him, as a king ready to the battle.
Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
25 Because he hath stretched out his hand against God, and behaveth himself proudly against the Almighty;
Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
26 He runneth upon him with a stiff neck, with the thick bosses of his bucklers.
ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
27 Because he hath covered his face with his fatness, and made collops of fat on his loins;
koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
28 And he hath dwelt in desolate cities, in houses which no man would inhabit, which were ready to become heaps.
asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
29 He shall not be rich, neither shall his substance continue, neither shall their produce bend to the earth.
jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
30 He shall not depart out of darkness; the flame shall dry up his branches, and by the breath of His mouth shall he go away.
Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
31 Let him not trust in vanity, deceiving himself; for vanity shall be his recompense.
Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
32 It shall be accomplished before his time, and his branch shall not be leafy.
Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
33 He shall shake off his unripe grape as the vine, and shall cast off his flower as the olive.
Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
34 For the company of the godless shall be desolate, and fire shall consume the tents of bribery.
Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
35 They conceive mischief, and bring forth iniquity, and their belly prepareth deceit.
He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
