Jeremiah 47

1 The word of the LORD that came to Jeremiah the prophet concerning the Philistines, before that Pharaoh smote Gaza.

Tämä on Herran sana, joka tapahtui propheta Jeremialle Philistealaisia vastaan, ennenkuin Pharao löi Gatsan.

2 Thus saith the LORD: Behold, waters rise up out of the north, and shall become an overflowing stream, and they shall overflow the land and all that is therein, the city and them that dwell therein; and the men shall cry, and all the inhabitants of the land shall wail.

Näin sanoo Herra: katso, vedet pitää nouseman pohjoisesta, josta pitää tuleman tulvavirta, niin että se käy ylitse maan, ja mitä sen päällä on, ja kaupungit niiden kanssa, jotka niissä asuvat: ja ihmisten pitää huutaman, kaikkein maan asuvaisten valittaman,

3 At the noise of the stamping of the hoofs of his strong ones, at the rushing of his chariots, at the rumbling of his wheels, the fathers look not back to their children for feebleness of hands;

Humun tähden heidän väkevistä hevosistansa, jotka siellä juoksevat, ja heidän vaununsa töminän tähden, ja heidän ratastensa kopinan tähden; niin ettei isäin pidä ympärillensä katsoman lastensa perään, niin epäilyksissä pitää heidän oleman,

4 Because of the day that cometh to spoil all the Philistines, to cut off from Tyre and Zidon every helper that remaineth; for the LORD will spoil the Philistines, the remnant of the isle of Caphtor.

Sen päivän tähden, joka tulee kukistamaan kaikki Philistealaiset, ja hävittämään Tyroa ja Sidonia, ynnä kaikkein muiden heidän auttajainsa kanssa; sillä Herra on kukistava Philistealaisia, jääneitä Kaphtorin luodossa.

5 Baldness is come upon Gaza, Ashkelon is brought to nought, the remnant of their valley; how long wilt thou cut thyself?

Gatsan pitää paljaspääksi joutuman, ja Askalon ynnä jääneiden kanssa heidän laaksoissansa hävitettämän; kuinka kauvan sinä itsiäs repelet?

6 O thou sword of the LORD, how long will it be ere thou be quiet? Put up thyself into thy scabbard, rest, and be still.

Kuinka kauvan sinä, Herran miekka, et tahdo lakata? mene jo tuppees, lepää ja ole alallas.

7 How canst thou be quiet? for the LORD hath given it a charge; against Ashkelon, and against the sea-shore, there hath He appointed it.

Mutta kuinka sinä taidat lakata, että Herra on antanut sinulle käskyn Askalonia vastaan, ja asettanut sinun meren satamia vastaan.