Jeremiah 18
1 The word which came to Jeremiah from the LORD, saying:
Sana, joka tuli Jeremialle Herralta ja kuului:
2 'Arise, and go down to the potter's house, and there I will cause thee to hear My words.'
"Nouse ja mene alas savenvalajan huoneeseen; siellä minä annan sinun kuulla sanani".
3 Then I went down to the potter's house, and, behold, he was at his work on the wheels.
Niin minä menin alas savenvalajan huoneeseen, ja katso, hän teki työtä pyöränsä ääressä.
4 And whensoever the vessel that he made of the clay was marred in the hand of the potter, he made it again another vessel, as seemed good to the potter to make it.
Ja jos astia, jota hän valmisti, meni pilalle, niinkuin savi voi mennä savenvalajan käsissä, niin hän teki siitä taas toisen astian, miten vain savenvalaja näki parhaaksi tehdä.
5 Then the word of the LORD came to me, saying:
Silloin tuli minulle tämä Herran sana:
6 'O house of Israel, cannot I do with you as this potter? saith the LORD. Behold, as the clay in the potter's hand, so are ye in My hand, O house of Israel.
"Enkö minä voi tehdä teille, te Israelin heimo, niinkuin tekee tuo savenvalaja, sanoo Herra. Katso, niinkuin savi on savenvalajan kädessä, niin te olette minun kädessäni, te Israelin heimo.
7 At one instant I may speak concerning a nation, and concerning a kingdom, to pluck up and to break down and to destroy it;
Yhden kerran minä uhkaan temmata pois, hajottaa ja hävittää kansan ja valtakunnan;
8 but if that nation turn from their evil, because of which I have spoken against it, I repent of the evil that I thought to do unto it.
mutta jos se kansa kääntyy pois pahuudestaan, josta minä sitä uhkasin, niin minä kadun sitä pahaa, jota ajattelin tehdä sille.
9 And at one instant I may speak concerning a nation, and concerning a kingdom, to build and to plant it;
Toisen kerran taas minä lupaan rakentaa ja istuttaa kansan ja valtakunnan;
10 but if it do evil in My sight, that it hearken not to My voice, then I repent of the good, wherewith I said I would benefit it.
mutta jos se tekee sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, eikä kuule minun ääntäni, niin minä kadun sitä hyvää, jota olin luvannut tehdä sille.
11 Now therefore do thou speak to the men of Judah, and to the inhabitants of Jerusalem, saying: Thus saith the LORD: Behold, I frame evil against you, and devise a device against you; return ye now every one from his evil way, and amend your ways and your doings.
Sano siis nyt Juudan miehille ja Jerusalemin asukkaille: Näin sanoo Herra: Katso, minä hankin teille onnettomuutta ja pidän neuvoa teitä vastaan. Kääntykää siis kukin pahalta tieltänne ja parantakaa vaelluksenne ja tekonne.
12 But they say: There is no hope; but we will walk after our own devices, and we will do every one after the stubbornness of his evil heart.'
Mutta he vastaavat: 'Se on turhaa! Sillä me vaellamme omien neuvojemme mukaan, ja me teemme kukin oman pahan sydämensä paatumuksen mukaan.'"
13 Therefore thus saith the LORD: Ask ye now among the nations, who hath heard such things; the virgin of Israel hath done a very horrible thing.
Sentähden, näin sanoo Herra: "Kysykää kansojen keskuudessa, kuka on tämänkaltaista kuullut? Ylen kauhistuttavia tekoja on tehnyt neitsyt Israel.
14 Doth the snow of Lebanon fail from the rock of the field? or are the strange cold flowing waters plucked up?
Luopuuko aukealta kalliolta Libanonin lumi? Ehtyvätkö kaukaa virtaavat vedet, kylmät, kuohuvaiset?
15 For My people hath forgotten Me, they offer unto vanity; and they have been made to stumble in their ways, in the ancient paths, to walk in bypaths, in a way not cast up;
Mutta minun kansani on unhottanut minut, he polttavat uhreja turhille jumalille. Nämä ovat saaneet heidät kompastumaan teillänsä, ikivanhoilla poluilla, niin että he ovat joutuneet kulkemaan syrjäpolkuja, raivaamatonta tietä.
16 To make their land an astonishment, and a perpetual hissing; every one that passeth thereby shall be astonished, and shake his head.
Niin he tekevät maansa kauhistukseksi, ikuiseksi ivan vihellykseksi. Jokainen, joka ohitse kulkee, kauhistuu ja pudistaa päätänsä.
17 I will scatter them as with an east wind before the enemy; I will look upon their back, and not their face, in the day of their calamity.
Niinkuin itätuuli minä hajotan heidät vihollisen edessä; minä näytän heille selkäni enkä kasvojani heidän hätänsä päivänä."
18 Then said they: 'Come, and let us devise devices against Jeremiah; for instruction shall not perish from the priest, nor counsel from the wise, nor the word from the prophet. Come, and let us smite him with the tongue, and let us not give heed to any of his words.'
Mutta he sanoivat: "Tulkaa, pitäkäämme neuvoa Jeremiaa vastaan. Sillä ei laki lopu papilta, ei neuvo viisaalta eikä sana profeetalta. Tulkaa, lyökäämme hänet kielellä, älkäämme kuunnelko lainkaan hänen puheitansa."
19 Give heed to me, O LORD, and hearken to the voice of them that contend with me.
Kuuntele sinä, Herra, minua ja kuule, mitä minun vastustajani puhuvat.
20 Shall evil be recompensed for good? For they have digged a pit for my soul. Remember how I stood before Thee to speak good for them, to turn away Thy wrath from them.
Onko hyvä pahalla kostettava, sillä he ovat kaivaneet minulle kuopan? Muista, kuinka minä olen seisonut sinun edessäsi ja puhunut hyvää heidän puolestansa, kääntääkseni pois sinun vihasi heistä.
21 Therefore deliver up their children to the famine, and hurl them to the power of the sword; and let their wives be bereaved of their children, and widows; and let their men be slain of death, and their young men smitten of the sword in battle.
Sentähden jätä heidän lapsensa nääntymään nälkään ja anna heidät alttiiksi miekalle, ja tulkoot heidän vaimonsa lapsettomiksi ja leskiksi, heidän miehensä surmatkoon rutto, ja heidän nuorukaisensa kaatakoon sodassa miekka.
22 Let a cry be heard from their houses, when thou shalt bring a troop suddenly upon them; for they have digged a pit to take me, and hid snares for my feet.
Kuulukoon huuto heidän huoneistansa, kun sinä äkkiä tuot heidän kimppuunsa rosvojoukon. Sillä he ovat kaivaneet kuopan pyydystääkseen minut ja virittäneet salaa pauloja minun jaloilleni.
23 Yet, LORD, Thou knowest all their counsel against me to slay me; forgive not their iniquity, neither blot out their sin from Thy sight; but let them be made to stumble before Thee; Deal Thou with them in the time of Thine anger.
Mutta sinä, Herra, tiedät kaikki heidän murha-aikeensa minua vastaan. Älä anna anteeksi heidän rikostansa äläkä pyyhi pois heidän syntiänsä kasvojesi edestä. Kaatukoot he sinun kasvojesi edessä. Tee tämä heille vihasi aikana.
