Mark 11
1 And when they draw nigh to Jerusalem and to Bethany, to the Mount of Olives, He sends away two of His disciples,
Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,
2 and says to them, Go into the village over against you: and immediately entering into it, you will find a colt tied, on which no one of men has ever sat; loosing him, lead him away.
Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne.
3 And if any one may say to you, Why do you this? say to him, that the Lord hath need of him; and immediately he sends him hither.
Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne.
4 Then they departed, and found the colt tied at the door without at the crossing of the road; and they are loosing him.
Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa.
5 And certain ones of those standing there said to them, What are you doing, loosing the colt?
Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte?
6 And they said to them as Jesus commanded: and they permitted them.
Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät.
7 And they lead the colt to Jesus, and cast their garments on him; and He sat on him.
Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle.
8 And many strewed their garments in the road; and others were cutting down the branches of the trees, (and strewing them in the road),
Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
9 And those going before, and those following after, continued to cry out, Hosanna: blessed is He that cometh in the name of the Lord:
Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen!
10 blessed is the coming kingdom of our father David: Hosanna in the highest!
Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa!
11 And He came into Jerusalem, into the temple; and looking round upon all things, the hour being already late, He went out into Bethany along with the twelve.
Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa.
12 And on the morrow, they going out from Bethany, He was hungry.
Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän,
13 And seeing a fig-tree at a distance, having leaves, He came, if perchance He shall find something on it: and having come to it, He found nothing except leaves; for it was not the time of the figs.
Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika.
14 And responding He said to it, Let no one ever eat fruit from thee. And His disciples heard Him. (aiōn g165)
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (aiōn g165)
15 And they come into Jerusalem: and He having come into the temple, began to cast out the buyers and sellers in the temple, and He overturned the tables of the money-exchangers, and the seats of those selling doves;
Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti.
16 and He did not suffer that any one should carry a vessel through the temple.
Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse.
17 And He was teaching, saying to them, Is it not written, That my house shall be called a house of prayer for all the Gentiles? But you have made it a den of thieves.
Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.
18 And the scribes and high priests heard Him, seeking how they might destroy Him: for they feared Him, because all the multitude were delighted with His teaching.
Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa.
19 And when it was evening, He departed out of the city.
Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista.
20 And going along in the morning, they saw the fig-tree utterly withered from the roots.
Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa.
21 And Peter remembering says to Him, Master, behold, the fig-tree which thou didst execrate is withered away.
Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut.
22 And Jesus responding says to them, Have God's faith.
Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle.
23 Truly I say unto you, That whosoever may say to this mountain, Be thou taken up and cast into the sea; and may not doubt in his heart, but believe that what he says does take place; it shall be unto him.
Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo.
24 Therefore I say unto you, All things whatsoever you pray for and ask, believe that you just now received them, and they shall be unto you.
Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille.
25 And when you stand praying, forgive, if you have aught against any one; in order that your Father who is in the heavens may forgive you your trespasses.
Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne.
Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.
27 They come again into Jerusalem. And He walking round in the temple, the high priests, and scribes, and elders come to Him;
Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat,
28 and they said to Him, By what authority are you doing these things? and who gave you this authority that you may do them?
Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet?
29 And Jesus said to them, I will ask you one word, and you respond to me, and I will tell you by what authority I do these things:
Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen:
30 Was the baptism of John from heaven, or from men? answer me.
Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua.
31 And they reasoned among themselves, saying, If we may say, It is from heaven; He will say, Why did you not believe on him?
Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet?
32 But if we may say, From men; they feared the people: for all held John that he was a prophet.
Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana.
33 And responding they say to Jesus, We do not know. And Jesus says to them, Neither do I tell you by what authority I am doing these things.
Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
