Luke 4
1 And Jesus, full of the Holy Ghost, returned from the Jordan and was led by the Spirit into the wilderness, tempted by the devil forty days.
Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista ja vietiin Hengeltä korpeen,
2 And He ate nothing during those days; and they having been completed, He afterward hungered.
Ja kiusattiin neljäkymmentä päivää perkeleeltä, eikä syönyt mitään niinä päivinä; mutta kuin ne kuluneet olivat, sitte hän isosi.
3 And the devil said to Him, If thou art the Son of God, speak to this stone, in order that it may become bread.
Niin perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sanos tälle kivelle, että se leiväksi tulis.
4 And Jesus responded to him, saying; It has been written, That man shall not live upon bread alone, but upon every word of God.
Ja Jesus vastasi, sanoen hänelle: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.
5 And the devil leading Him up, he showed Him all the kingdoms of the world in a moment of time.
Ja perkele vei hänen korkialle vuorelle ja osoitti hänelle kaikki maan piirin valtakunnat silmänräpäyksellä,
6 And the devil said to Him, I will give all the authority and glories of these to thee: because it has been given unto me: and I give it to whom I may wish;
Ja perkele sanoi hänelle: kaiken tämän vallan ja heidän kunniansa minä annan sinulle; sillä minun haltuuni ovat ne annetut, ja minä annan ne kenelle minä tahdon.
7 then if thou mayest worship before me all shall belong to thee.
Jos sinä siis kumarrat ja rukoilet minua, ne kaikki pitää sinun omas oleman.
8 And Jesus responding said to him; It has been written, Thou shalt worship the Lord thy God and Him only shalt thou serve.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mene matkaas minun tyköäni, saatana! sillä kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitää sinun kumartaman ja häntä ainoaa palveleman.
9 And he led Him into Jerusalem, and placed Him on a pinnacle of the temple, and said to Him, If thou art the Son of God cast thyself down from thence;
Ja hän vei hänen Jerusalemiin ja asetti hänen templin harjalle, ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske tästä itses alas;
10 for it has been written, That He will give His angels charge concerning thee, in order to guard thee,
Sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta varjelemaan sinua,
11 and they will bear thee upon their hands, lest at any time thou mayest dash thy foot against a stone.
Ja että he käsissä kantavat sinua, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.
12 And Jesus responding said to him; That it has been said, Thou shalt not tempt the Lord thy God.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: sanottu on: ei sinun pidä kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.
13 And the devil having perfected every temptation, departed from Him for a season.
Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty, meni perkele pois hetkeksi hänen tyköänsä.
14 And Jesus returned in the power of the spirit into Galilee. And the fame concerning Him went throughout the whole country.
Ja Jesus palasi Hengen väessä taas Galileaan, ja sanoma kuului hänestä ympäri kaiken lähimaakunnan.
15 And He was teaching in their synagogues, being glorified by all.
Ja hän opetti heidän synagogissansa, ja kunnioitettiin kaikkialta,
16 And He came into Nazareth, where He was brought up: and according to the custom to Him, He came into the synagogue on the Sabbath-day, and stood up to read.
Ja tuli Natsaretiin, kussa hän kasvatettu oli, ja meni tapansa jälkeen sabbatin päivänä synagogaan, ja nousi lukemaan.
17 And the Book of Isaiah the prophet was given to Him; and having opened the book, He found the place where it was written,
Ja hänelle annettiin Jesaias prophetan Raamattu. Ja kuin hän Raamatun avasi, löysi hän sen paikan, kussa kirjoitettu on:
18 The Spirit of the Lord is upon me, because He anointed me to preach the gospel to the poor: hath sent me to heal the brokenhearted, to proclaim deliverance to the captives, and sight to the blind, and to set at liberty them that are bruised,
Herran Henki on minun päälläni, sentänden on hän minut voidellut ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan särjetyitä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sokeille näkönsä jälleen saamista, särjetyitä vapauteen saattamaan,
19 to proclaim the acceptable year of the Lord.
Saarnaamaan Herran otollista vuotta.
20 And having closed the book, and giving it back to the officer, He sat down: and the eyes of all in the synagogue were fastened on Him.
Ja kun hän pani Raamatun kiinni, antoi hän sen palvelialle ja istui, ja kaikkein silmät, jotka synagogassa olivat, katselivat hänen päällensä.
21 And He began to say to them; This day has this Scripture been fulfilled in your ears.
Ja hän rupesi heille sanomaan: tänäpänä on tämä kirjoitus täytetty, jonka te nyt kuulette.
22 And they all continued to witness to Him, and wonder at the words of grace proceeding out from His mouth: and say, Is not this the son of Joseph?
Ja kaikki antoivat hänelle todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa läksivät ulos, ja he sanoivat: eikö tämä ole Josephin poika?
23 And He said to them, You truly speak to me this parable, Physician, heal thyself: so many things as we heard having been done in Capernaum, do also here in thy own country.
Ja hän sanoi heille: sanokaat kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itses; ne mitkä me kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäs maalla!
24 And He said, Truly I say unto you, that no prophet is acceptable in his own country.
Mutta hän sanoi: totisesti sanon minä teille: ei yksikään propheta ole isänsä maalla otollinen.
25 And in truth I say unto you, There were many widows in Israel in the days of Elijah. When the heaven was shut up three years and six months, how the famine was great over all the land;
Vaan minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Israelissa Eliaan ajalla, kuin taivas oli suljettu kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tapahtui kaikessa maakunnassa,
26 and Elijah was sent to none of them, except to a widow woman in Sarepta of Sidon.
Ja ei Elias lähetetty yhdenkään heidän tykönsä, vaan leskivaimon tykö Sidonin Sareptaan.
27 And there were many lepers in Israel in the time of the prophet Elisha; and none of them were cleansed except Naaman the Syrian.
Ja monta spitalista oli Israelissa Elisa prophetan ajalla, ja ei yksikään heistä puhdistettu, vaan Naeman Syrialainen.
28 And all in the synagogue, hearing these things, were filled with wrath.
Ja kaikki jotka synagogassa olivat, tulivat vihoja täyteen, kuin he nämät kuulivat,
29 And rising up, they cast Him out of the city, and were leading Him to the brink of the mountain on which their city was built, to hurl Him down;
Ja he nousivat ylös ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja veivät hänen hamaan vuoren kukkulalle, jonka päälle heidän kaupunkinsa rakettu oli, syöstäksensä häntä alas.
30 and He having passed through the midst of them went away.
Mutta hän kävi ohitse heidän keskeltänsä ja meni pois,
31 And He came down into Capernaum, a city of Galilee, And He was teaching them on the Sabbath.
Ja meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä siellä sabbatin päivinä.
32 And they were astonished at His teaching; because His word was with authority.
Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hänen puheensa oli voimallinen.
33 And in the synagogue there was a man having a spirit of an unclean demon, and he cried with a great voice,
Ja synagogassa oli ihminen, jolla oli riettaisen perkeleen henki, ja hän huusi suurella äänellä,
34 saying, Let me alone; what is there to us and to thee, O Jesus the Nazarene? Hast thou come to destroy us? I know thee who thou art, the Holy One of God.
Sanoen: voi! mitä sinun on meidän kanssamme, Jesus Natsarealainen? tulitkos meitä hukuttamaan? minä tiedän, kukas olet, Jumalan pyhä.
35 Jesus rebuked him, saying, Be silent and come out from him; and the demon having thrown him down in the midst came out from him, not having injured him.
Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellänsä heittänyt, niin hän meni ulos hänestä ja ei häntä vahingoittanut mitään.
36 And fear came upon them all, and they were talking together to one another, saying, What word is this? because with authority and power He commands the unclean spirits, and they come out.
Ja pelko tuli kaikkein päälle, ja puhuivat keskenänsä, sanoen: mitä tämä lieneekään? sillä hän haastaa väellä ja voimalla riettaisia henkiä, ja lähtevät ulos.
37 And the report concerning Him was going out into every place in the surrounding country,
Ja sanoma hänestä kaikui ympäri kaikkiin sen maakunnan lähipaikkoihin.
38 Having arisen up from the synagogue, He came into the house of Simon. And the mother-in-law of Simon was afflicted with a great fever; and they asked Him concerning her.
Mutta kuin hän läksi synagogasta, meni hän Simonin huoneeseen sisälle; mutta Simonin anoppi sairasti kovin vilutautia, ja he rukoilivat häntä hänen edestänsä.
39 And He, standing over her, rebuked the fever; and dismissed it; and immediately, having stood up, she continued to minister unto them.
Ja hän seisoi hänen tykönänsä, ja nuhteli vilutautia, ja se luopui hänestä; ja hän nousi kohta ja palveli heitä.
40 And the sun having gone down, all so many as had people afflicted with various diseases continued to lead them to Him; and He having put His hands on each one of them, healed them.
Mutta kuin aurinko laski, niin kaikki, joilla oli sairaita moninaisissa taudeissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä ja paransi heidät.
41 And the demons continued to go out from many, crying, and saying, Thou art the Christ, the Son of God. And rebuking them, He did not suffer them to speak, because they knew that He was the Christ.
Ja monesta läksivät myös perkeleet, huutain ja sanoen: sinä olet Kristus, Jumalan Poika. Niin hän nuhteli niitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät hänen olevan Kristuksen.
42 And it being day, having come out, He departed into a desert place: and the multitudes continued to seek Him; and they came unto Him, and they constrained Him not to depart from them.
Mutta kuin päivä tuli, meni hän erämaahan, ja kansa etsi häntä, ja he menivät hänen tykönsä, ja pidättivät hänen, ettei hän heidän tyköänsä olisi mennyt pois.
43 And He said to them, That, it behooveth me to preach the gospel of the kingdom of God to many other cities: because unto this I have been sent.
Vaan hän sanoi heille: minun pitää myös muillekin evankeliumia Jumalan valtakunnasta saarnaaman; sillä sitä varten minä olen lähetetty.
44 And He was preaching in the synagogues of Galilee.
Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.
