Acts 21
1 And when it came to pass, that we having been farewelled by them, embarked, sailing straight forward, we arrived at Cos, and on the following day to Rhodes, and thence to Patara.
Kuin siis tapahtui, että me laskimme ulos ja heistä luovuimme, menimme me kohdastansa Koon saareen, ja toisena päivänä Rodoon, ja sieltä Pataraan.
2 And finding a ship sailing into Phoenicia, having embarked, we moved out.
Ja kuin me sieltä haahden löysimme, joka Phenikiaan hankitsi, siihen me astuimme, ja läksimme matkaan.
3 And coming in sight of Cyprus, and leaving it on the left, we sailed to Syria, and disembarked at Tyre: for there the ship was delivering her cargo.
Ja kuin Kypros rupesi näkymään ja me sen vasemmalle puolelle jättäneet olimme, purjehdimme me Syriaan ja tulimme Tyroon; sillä siellä piti se haaksi tyhjennettämän.
4 And finding disciples, we tarried there seven days: who continued to say to Paul through the Spirit, that he should not go to Jerusalem.
Ja kuin me löysimme opetuslapsia, niin me olimme siellä seitsemän päivää. Ja ne sanoivat Paavalille hengen kautta, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.
5 And when it came to pass that we refitted during those days, having come out, we departed, all sending us forth, along with the women and children, out of the city: and putting down the knees on the shore, having prayed,
Ja tapahtui, kuin me ne päivät olimme viettäneet, niin me läksimme matkaan, ja he saattivat kaikki meitä vaimoin ja lasten kanssa ulos kaupungista, ja me lankesimme rannassa polvillemme ja rukoilimme.
6 we farewelled one another, and went up into the ship; and they returned to their own homes.
Ja sittekuin me toinen toistamme tervehdimme, niin me astuimme haahteen; vaan he palasivat kotiansa.
7 And we continuing our voyage from Tyre, we arrived at Ptolemais, and having saluted the brethren, we remained with them one day.
Mutta me päätimme meidän purjehdusretkemme, tulimme Tyrosta Ptolemaidaan, tervehdimme veljiä ja olimme päivän heidän tykönänsä.
8 And on the following day, having come out, we came into Caesarea: and having entered into the house of Philip the evangelist, being one of the seven, we abode with him.
Toisena päivänä läksimme me matkaan, jotka Paavalin kanssa olimme, ja tulimme Kesareaan, ja menimme Philippus evankelistan huoneeseen, (joka oli yksi niistä seitsemästä, ) ja jäimme hänen tykönsä.
9 And there were to him four virgin daughters, prophesying.
Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, jotka ennustivat.
10 And we remaining many days, a certain prophet, by name Agabus, came down from Judea;
Ja että me olimme siellä monta päivää, tuli alas Juudeasta propheta, Agabus nimeltä.
11 and having come to us, and taking the girdle of Paul, binding his own feet and hands, said, These things says the Holy Ghost, The man whose girdle this is, will the Jews in Jerusalem bind and deliver into the hands of the Gentiles.
Kuin hän tuli meidän tykömme, otti hän Paavalin vyön, sitoi jalkansa ja kätensä, ja sanoi: näin sanoo Pyhä Henki: sen miehen, jonka tämä vyö on, pitää Juudalaiset niin Jerusalemissa sitoman ja antaman ylön pakanain käsiin.
12 And when we heard these words, both we, and the citizens, exhorted him not to go up to Jerusalem.
Mutta kuin me sen kuulimme, rukoilimme sekä me että muut, jotka siinä olivat, ettei hänen pitänyt Jerusalemiin menemän.
13 Then Paul responded and said, What are you doing, weeping and breaking my heart? for I am ready not only to be bound, but to die in Jerusalem for the name of the Lord Jesus.
Niin Paavali vastasi: mitä te teette, että te itkette ja raskautatte minun sydäntäni? Sillä minä olen valmis, en ainoasti sidottaa, mutta myös kuolemaan Jerusalemissa, Herran Jesuksen nimen tähden.
14 And he not being persuaded, we acquiesced, saying, Let the will of the Lord be done.
Ja ettei hän antanut itsiänsä puhuttaa ylitse, niin me siihen tyydyimme, sanoen: tapahtukoon Herran tahto!
15 And after those days, taking our luggage, we went up to Jerusalem:
Ja niiden päiväin jälkeen tulimme me valmiiksi ja menimme ylös Jerusalemiin.
16 and some of the disciples from Caesarea went along with us, bringing Mnason a certain Cyprian, an old disciple, with whom we should lodge.
Ja tulivat muutamat opetuslapset Kesareasta meidän kanssamme ja toivat vanhan opetuslapsen Kypristä, nimeltä Mnason, joka meitä piti huoneesensa ottaman.
17 And we being in Jerusalem, the brethren received us gladly.
Vaan kuin me tulimme Jerusalemiin, niin veljet mielellänsä meidät ottivat vastaan.
18 And on the following day, Paul goes with us to James; and all the elders assembled.
Toisena päivänä meni Paavali meidän kanssamme Jakobin tykö, ja kaikki vanhimmat olivat läsnä.
19 And having saluted them, he related each one of those things which God did among the Gentiles through his ministry.
Kuin hän heitä oli tervehtinyt, jutteli hän järjestänsä, mitä Jumala oli hänen virkansa kutta pakanain seassa tehnyt.
20 And they hearing, continued to glorify God, and said to him, You see, brother, how many myriads there are of those who believe; and they are all zealots of the law:
Mutta kuin he nämät kuulivat, kunnioittivat he Herraa ja sanoivat hänelle: sinä näet, rakas veli, kuinka monta tuhatta Juudalaista ovat uskoneet, ja ne kaikki lain puolesta kiivaat ovat.
21 and they have been informed concerning thee, that thou art teaching all the Jews who are among the Gentiles apostasy from Moses, saying that they are not to circumcise their children, nor to walk according to the customs.
Mutta he ovat sinusta kuulleet, että sinä opetat luopumista Moseksesta kaikille Juudalaisille, jotka pakanain seassa asuvat, sanoen ettei heidän pidä ympärileikkaaman lapsiansa eikä säätyin jälkeen vaeltaman.
22 Then what is it? it is altogether necessary that the multitude come together: for they will hear that you have come.
Mikä siis on? Kaiketi pitää kansan tuleman kokoon; sillä heidän pitää saaman tietää sinun tulleeksi.
23 Therefore do this which we tell thee. There are four men among us having a vow upon them;
Niin tee siis se, mitä me sinulle sanomme. Meillä on tässä neljä miestä, joilla on lupaus päällänsä.
24 taking them, be purified along with them, and be at charges for them, that they may shave their head: and all shall know that there is nothing of those things they have been informed concerning thee; but that thyself art walking, keeping the law.
Ota ne tykös, ja puhdista itses heidän kanssansa, ja kuluta jotakin heidän tähtensä, että he ajelisivat päänsä, ja siitä he kaikki ymmärtäisivät, ettei se mitään ole, mitä he sinusta kuulleet ovat, mutta että sinäkin vaellat, niinkuin sinä olisit lain pitävä.
25 But concerning the Gentiles who have believed, we have sent to them, adjudicating that they keep themselves from idolatry, and blood, and strangulation, and fornication.
Mutta niistä, jotka uskoivat pakanoista, olemme me kirjoittaneet ja päättäneet, ettei heidän tarvitse näistä mitään pitää, vaan että he niitä välttäisivät, jotka epäjumalille ovat uhratut, ja verta, läkähtynyttä ja salavuoteutta.
26 Then Paul, having taken the men, the next day being purified along with them, enters into the temple, proclaiming the fulfillment of the days of purification, until an offering may be made for each one of them.
Silloin Paavali otti ne miehet tykönsä ja puhdisti itsensä toisena päivänä heidän kanssansa, ja meni templiin, ja ilmoitti, että puhdistuksen päivät olivat täytetyt, siihenasti kuin jokaisen edestä heidän seassansa uhri oli uhrattu.
27 And when the seven days were about to have an end, the Jews from Asia, seeing him in the temple, stirred up the whole multitude, and laid hands on him, crying out,
Mutta kuin jo lähes seitsemän päivää kulunut oli, näkivät hänen Juudalaiset, jotka Asiasta olivat, templissä ja kehoittivat kaiken kansan, paiskasivat kätensä hänen päällensä,
28 Israelitish men, help: this is the man, teaching all everywhere against the people, and the law, and this place, and he has even yet led Greeks into the temple, and polluted this holy place.
Huutain: Israelin miehet, auttakaat! Tämä on se mies, joka kaikkia kaikissa paikoissa opettaa vastoin tätä kansaa ja lakia ja tätä siaa. Ja vieläkin hän on vienyt Grekiläisiäkin templiin, ja riivasi tämän pyhän sian.
29 For they saw Trophimus the Ephesian in the city with him, whom they supposed that Paul led into the temple.
(Sillä he olivat ennen nähneet Trophimon Ephesosta hänen kanssansa kaupungissa, ja he luulivat, että Paavali oli hänen templiin vienyt.)
30 And the whole city was excited, and there was a commotion of the people: and taking Paul, they dragged him out of the temple; and immediately the doors were closed.
Niin koko kaupunki nosti metelin, ja väki juoksi kokoon; ja he ottivat Paavalin kiinni ja riepoittivat hänen ulos templistä, ja kohta ovet suljettiin.
31 And seeking to kill him, the report went up to the chiliarch of the band, that all Jerusalem is in commotion;
Ja kuin he tahtoivat hänen tappaa, niin ylimmäinen sotajoukon päämies sai sanan, että koko Jerusalem oli kehoitettu.
32 who immediately, taking soldiers and centurions, ran to them: and they, seeing the chiliarch and the soldiers, ceased beating Paul.
Se otti kohta sotaväkeä ja sadanpäämiehiä, ja tuli juosten heidän tykönsä. Mutta kuin he näkivät sodanpäämiehen ja sotaväen, lakkasivat he Paavalia hosumasta.
33 Then the chiliarch, having come nigh, took Paul, and commanded that he should be bound with two chains; and was making inquiry who he might be, and what he had done.
Kuin päämies lähestyi, otti hän hänen kiinni ja käski sitoa kaksilla kahleilla, ja kysyi, kuka hän oli, eli mitä hän oli tehnyt?
34 And they continued to cry aloud in the multitude, some one thing, and some another: and he, being unable to know the certainty on account of the uproar, commanded that he should be led into the castle.
Mutta kansasta huusi yksi sitä, toinen tätä. Koska ei hän oikein taitanut ymmärtää huminan tähden, käski hän hänen vietää leiriin.
35 Then when he was on the threshold, it happened that he was carried by the soldiers, on account of the violence of the mob;
Ja kuin hän astumien eteen tuli, kannettiin hän sotamiehiltä kansan väkivallan tähden;
36 for the multitude of the people were following, crying out, Take him away.
Sillä paljo kansaa noudatti häntä, huutain: ota pois häntä!
37 And Paul, being about to be led into the castle, says to the chiliarch, Is it lawful for me to say something to thee? And he said, Do you speak Greek?
Ja kuin Paavali oli leiriin tulemallansa, sanoi hän sodanpäämiehelle: onko minulla lupa sinulle jotakin sanoa? Hän sanoi: taidatkos Grekan kielen?
38 Are you not that Egyptian who before these days rising up and leading away into the desert four hundred men of daggers?
Etkös sinä siis ole Egyptin mies, joka ennen näitä päiviä kapinan nostit ja veit korpeen neljätuhatta murhamiestä?
39 But Paul said, I am indeed a Jewish man, a Tarsean, a citizen of Cilicia, no mean city: but, I pray you, permit me to speak to the people.
Niin Paavali sanoi: minä olen Juudalainen Tarsin, kuuluisan kaupungin asuvainen Kilikiasta. Minä rukoilen sinua, salli minun puhua kansalle.
40 And he permitting, Paul, standing on the threshold, beckoned with his hand to the people: and there being great silence, he spoke to them in the Hebrew tongue, saying:
Ja kuin hän salli, niin Paavali seisoi astuttavilla ja viittasi kädellänsä kansalle. Kuin suuri vaikeneminen tuli, puhutteli hän heitä Hebrean kielellä ja sanoi:
