Romans 11
1 I Demaund then, Hath God cast away his people? God forbid: for I also am an Israelite, of the seede of Abraham, of the tribe of Beniamin.
Niin minä siis sanon: onkos Jumala kansansa hyljännyt? Pois se! sillä minä olen myös Israelilainen, Abrahamin siemenestä, Benjaminin suvusta.
2 God hath not cast away his people which he knew before. Know ye not what the Scripture sayth of Elias, howe hee communeth with God against Israel, saying,
Ei Jumala ole kansaansa hyljännyt, jonka hän ennen on tuntenut. Ettekö te tiedä, mitä Raamattu Eliaasta sanoo? kuinka hän rukoilee Jumalaa Israelia vastaan, sanoen:
3 Lord, they haue killed thy Prophets, and digged downe thine altars: and I am left alone, and they seeke my life?
Herra, he ovat tappaneet sinun prophetas ja sinun alttaris kukistaneet, ja minä yksinäni jäin, ja he etsivät minunkin henkeäni.
4 But what saith the answere of God to him? I haue reserued vnto my selfe seuen thousand men, which haue not bowed the knee to Baal.
Mutta mitä Jumalan vastaus sanoo hänelle? Minä olen itselleni jättänyt seitsemäntuhatta miestä, jotka ei ole Baalille polviansa taivuttaneet.
5 Euen so then at this present time is there a remnant according to the election of grace.
Niin ovat jääneet tälläkin ajalla armon valitsemisen jälkeen.
6 And if it be of grace, it is no more of workes: or els were grace no more grace: but if it be of workes, it is no more grace: or els were worke no more worke.
Mutta jos se armosta on, niin ei se ole enään töistä, sillä ei armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.
7 What then? Israel hath not obtained that he sought: but the election hath obteined it, and the rest haue bene hardened,
Kuinkas siis? Jota Israel etsii, sitä ei hän ole saanut; mutta valitut sen ovat saaneet ja ne muut ovat paatuneet,
8 According as it is written, God hath giuen them the spirit of slumber: eyes that they should not see, and eares that they should not heare vnto this day.
(Niinkuin kirjoitettu on: Jumala on antanut heille uppiniskaisen hengen, silmät, ettei he näkisi, ja korvat, ettei he kuulisi) tähän päivään asti.
9 And Dauid sayth, Let their table be made a snare, and a net, and a stumbling blocke, euen for a recompence vnto them.
Ja David sanoo: heidän pöytänsä tulkoon heille paulaksi, ja satimeksi, ja pahennukseksi, ja kostoksi.
10 Let their eyes be darkened that they see not, and bowe downe their backe alwayes.
Heidän silmänsä soetkoon, ettei he näkisi, ja taita aina heidän selkänsä!
11 I demaund then, Haue they stumbled, that they should fall? God forbid: but through their fall, saluation commeth vnto the Gentiles, to prouoke them to follow them.
Niin minä siis sanon: ovatko he sentähden itsensä loukanneet, että heidän piti lankeeman? Pois se! vaan heidän lankeemisestansa tapahtui pakanoille autuus, että hän sais heitä kiivaaksi heidän tähtensä.
12 Wherefore if the fall of them be the riches of the world, and the diminishing of them the riches of the Gentiles, how much more shall their aboundance be?
Mutta jos heidän lankeemisensa on maailman rikkaus ja heidän vähennöksensä on pakanain rikkaus; kuinka paljoa enemmin heidän täydellisyytensä?
13 For in that I speake to you Gentiles, in as much as I am the Apostle of ye Gentiles, I magnifie mine office,
Sillä teille pakanoille minä puhun: että minä pakanain apostoli olen, ylistän minä minun virkaani.
14 To trie if by any meanes I might prouoke them of my flesh to follow them, and might saue some of them.
Jos minä taitaisin jollakin tavalla niitä, jotka minun lihani ovat, kiivaaksi saada ja muutamatkin heistä autuaaksi saattaa.
15 For if the casting away of them be the reconciling of the world, what shall the receiuing be, but life from the dead?
Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailman sovinto, mitäs heidän korjaamisensa muuta on kuin elämä kuolleista?
16 For if the first fruites be holy, so is the whole lumpe: and if the roote be holy, so are the branches.
Sillä jos alku on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.
17 And though some of the branches be broken off, and thou being a wilde Oliue tree, wast graft in for them, and made partaker of the roote, and fatnesse of the Oliue tree.
Mutta jos muutamat oksista ovat murtuneet, ja sinä, joka metsä-öljypuu olit, olet niihin istutettu, ja olet öljypuun juuresta ja lihavuudesta osalliseksi tullut,
18 Boast not thy selfe against the branches: and if thou boast thy selfe, thou bearest not the roote, but the roote thee.
Niin älä ylpeile oksia vastaan; mutta jos sinä heitä vastaan ylpeilet, niin tiedä, ettet sinä juurta kanna, vaan juuri kantaa sinua.
19 Thou wilt say then, The branches are broken off, that I might be graft in.
Niin sanot; oksat ovat murtuneet, että minun piti siihen jälleen istutettaman.
20 Well: through vnbeliefe they are broken off, and thou standest by faith: bee not hie minded, but feare.
Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.
21 For if God spared not the naturall branches, take heede, least he also spare not thee.
Sillä jos ei Jumala luonnollisia oksia armahtanut, katso, ei hän sinuakaan armahda.
22 Beholde therefore the bountifulnesse, and seueritie of God: towarde them which haue fallen, seueritie: but toward thee, bountifulnesse, if thou continue in his bountifulnesse: or els thou shalt also be cut off.
Sentähden katso tässä Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: ankaruutta niissä, jotka lankesivat, mutta hyvyyttä itse sinussas, jos sinä ainoastaan hyvyydessä pysyt; muutoin sinäkin leikataan pois.
23 And they also, if they abide not still in vnbeliefe, shall be graffed in: for God is able to graffe them in againe.
Ja ne jälleen istutetaan, ellei he epäuskossansa pysy; sillä Jumala on voimallinen heitä jälleen istuttamaan.
24 For if thou wast cut out of the Oliue tree, which was wilde by nature, and wast graffed contrary to nature in a right Oliue tree, how much more shall they that are by nature, bee graffed in their owne Oliue tree?
Sillä jos sinä olet luonnollisesta metsä-öljypuusta karsittu, ja olet vastoin luontoa hyvään öljypuuhun istutettu, kuinka paljon enemmin ne, jotka luonnolliset ovat, omaan öljypuuhunsa istutetaan?
25 For I would not, brethren, that ye should be ignorant of this secret (least ye should bee arrogant in your selues) that partly obstinacie is come to Israel, vntill the fulnesse of the Gentiles be come in.
Sillä en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, tätä salaisuutta, (ettette itsellänne ylpeilisi, ) että paatumus on puolittain Israelille tullut, siihenasti kuin pakanain täydellisyys tulis.
26 And so all Israel shalbe saued, as it is written, The deliuerer shall come out of Sion, and shall turne away the vngodlinesse from Iacob.
Ja niin kaikki Israel pitää autuaaksi tuleman, niinkuin kirjoitettu on: se tulee Zionista, joka päästää ja jumalattoman menon Jakobista kääntää pois.
27 And this is my couenant to them, When I shall take away their sinnes.
Ja tämä on minun liittoni heidän kanssansa, kuin minä otan pois heidän syntinsä.
28 As concerning the Gospel, they are enemies for your sakes: but as touching the election, they are beloued for the fathers sakes.
Evankeliumin puolesta tosin ovat he viholliset teidän tähtenne; mutta valitsemisen puolesta rakastetaan heitä isäin tähden.
29 For the giftes and calling of God are without repentance.
Sillä ei Jumala lahjojansa ja kutsumistansa kadu.
30 For euen as yee in times past haue not beleeued God, yet haue nowe obteined mercie through their vnbeliefe:
Sillä niinkuin ette tekään muinen Jumalan päälle uskoneet, mutta olette nyt laupiuden heidän epäuskonsa kautta saaneet;
31 Euen so nowe haue they not beleeued by the mercie shewed vnto you, that they also may obtaine mercie.
Niin ei he ole myös nyt uskoneet sitä laupiutta, joka teille on tapahtunut, että heillekin laupius tapahtuis.
Sillä Jumala on kaikki epäuskon alle sulkenut, että hän kaikkia armahtais. (eleēsē g1653)
33 O the deepenesse of the riches, both of the wisdome, and knowledge of God! howe vnsearcheable are his iudgements, and his wayes past finding out!
Oi sitä Jumalan rikkauden, ja viisauden, ja tunnon syvyyttä! kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!
34 For who hath knowen the minde of the Lord? or who was his counsellour?
Sillä kuka on Herran mielen tietänyt? Eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?
35 Or who hath giuen vnto him first, and he shalbe recompensed?
Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman.
