Psalms 94
1 O Lord God the auenger, O God the auenger, shewe thy selfe clearely.
Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
2 Exalt thy selfe, O Iudge of the worlde, and render a reward to the proude.
Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
3 Lord how long shall the wicked, how long shall the wicked triumph?
Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
4 They prate and speake fiercely: all the workers of iniquitie vaunt themselues.
Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
5 They smite downe thy people, O Lord, and trouble thine heritage.
Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
6 They slay the widowe and the stranger, and murder the fatherlesse.
Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
7 Yet they say, The Lord shall not see: neither will the God of Iaakob regard it.
Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
8 Vnderstande ye vnwise among the people: and ye fooles, when will ye be wise?
Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
9 Hee that planted the eare, shall hee not heare? or he that formed the eye, shall he not see?
Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
10 Or he that chastiseth the nations, shall he not correct? hee that teacheth man knowledge, shall he not knowe?
Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 The Lord knoweth the thoughtes of man, that they are vanitie.
Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
12 Blessed is the man, whom thou chastisest, O Lord, and teachest him in thy Lawe,
Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
13 That thou mayest giue him rest from the dayes of euill, whiles the pitte is digged for the wicked.
Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
14 Surely the Lord will not faile his people, neither will he forsake his inheritance.
Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
15 For iudgement shall returne to iustice, and all the vpright in heart shall follow after it.
Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
16 Who will rise vp with me against the wicked? or who will take my part against the workers of iniquitie?
Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
17 If the Lord had not holpen me, my soule had almost dwelt in silence.
Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
18 When I said, My foote slideth, thy mercy, O Lord, stayed me.
Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
19 In the multitude of my thoughts in mine heart, thy comfortes haue reioyced my soule.
Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
20 Hath the throne of iniquitie fellowship with thee, which forgeth wrong for a Lawe?
Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
21 They gather them together against the soule of the righteous, and condemne the innocent blood.
He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
22 But the Lord is my refuge, and my God is the rocke of mine hope.
Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
23 And hee will recompence them their wickednes, and destroy them in their owne malice: yea, the Lord our God shall destroy them.
Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
