Psalms 74
1 A Psalme to give instruction, committed to Asaph. O God, why hast thou put vs away for euer? why is thy wrath kindled against the sheepe of thy pasture?
Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?
2 Thinke vpon thy Congregation, which thou hast possessed of olde, and on the rod of thine inheritance, which thou hast redeemed, and on this mount Zion, wherein thou hast dwelt.
Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.
3 Lift vp thy strokes, that thou mayest for euer destroy euery enemie that doeth euill to the Sanctuarie.
Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.
4 Thine aduersaries roare in the middes of thy Congregation, and set vp their banners for signes.
Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.
5 He that lifted the axes vpon the thicke trees, was renowmed, as one, that brought a thing to perfection:
Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,
6 But nowe they breake downe the carued worke thereof with axes and hammers.
Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.
7 They haue cast thy Sanctuarie into the fire, and rased it to the grounde, and haue defiled the dwelling place of thy Name.
He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.
8 They saide in their hearts, Let vs destroy them altogether: they haue burnt all the Synagogues of God in the land.
He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.
9 We see not our signes: there is not one Prophet more, nor any with vs that knoweth howe long.
Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.
10 O God, howe long shall the aduersarie reproche thee? shall the enemie blaspheme thy Name for euer?
Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?
11 Why withdrawest thou thine hand, euen thy right hand? drawe it out of thy bosome, and consume them.
Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?
12 Euen God is my King of olde, working saluation in the middes of the earth.
Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.
13 Thou didest deuide the sea by thy power: thou brakest the heads of the dragons in the waters.
Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.
14 Thou brakest the head of Liuiathan in pieces, and gauest him to be meate for the people in wildernesse.
Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.
15 Thou brakest vp the fountaine and riuer: thou dryedst vp mightie riuers.
Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.
16 The day is thine, and the night is thine: thou hast prepared the light and the sunne.
Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.
17 Thou hast set all the borders of the earth: thou hast made summer and winter.
Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.
18 Remember this, that the enemie hath reproched the Lord, and the foolish people hath blasphemed thy Name.
Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.
19 Giue not the soule of thy turtle doue vnto the beast, and forget not the Congregation of thy poore for euer.
Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.
20 Consider thy couenant: for the darke places of the earth are full of the habitations of the cruell.
Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.
21 Oh let not the oppressed returne ashamed, but let the poore and needie prayse thy Name.
Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.
22 Arise, O God: mainteine thine owne cause: remember thy dayly reproche by the foolish man.
Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.
23 Forget not the voyce of thine enemies: for the tumult of them, that rise against thee, ascendeth continually.
Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.
