Psalms 49
1 To him that excelleth. A Psalme committed to the sonnes of Korah. Heare this, all ye people: giue eare, all ye that dwell in the world,
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi. Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,
2 As well lowe as hie, both rich and poore.
sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.
3 My mouth shall speake of wisdome, and the meditation of mine heart is of knowledge.
Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.
4 I will incline mine eare to a parable, and vtter my graue matter vpon the harpe.
Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.
5 Wherefore should I feare in the euil dayes, when iniquitie shall compasse me about, as at mine heeles?
Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?
6 They trust in their goods, and boast them selues in the multitude of their riches.
He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.
7 Yet a man can by no meanes redeeme his brother: he can not giue his raunsome to God,
Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.
8 (So precious is the redemption of their soules, and the continuance for euer)
Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,
9 That he may liue still for euer, and not see the graue.
että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.
10 For he seeth that wise men die, and also that the ignorant and foolish perish, and leaue their riches for others.
Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.
11 Yet they thinke, their houses, and their habitations shall continue for euer, euen from generation to generation, and call their lands by their names.
He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.
12 But man shall not continue in honour: he is like the beastes that die.
Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
13 This their way vttereth their foolishnes: yet their posteritie delite in their talke. (Selah)
Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. (Sela)
14 Like sheepe they lie in graue: death deuoureth them, and the righteous shall haue domination ouer them in the morning: for their beautie shall consume, when they shall goe from their house to graue. (Sheol h7585)
Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa. (Sheol h7585)
15 But God shall deliuer my soule from the power of the graue: for he will receiue me. (Selah) (Sheol h7585)
Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. (Sela) (Sheol h7585)
16 Be not thou afrayd when one is made rich, and when the glory of his house is increased.
Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.
17 For he shall take nothing away when he dieth, neither shall his pompe descende after him.
Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.
18 For while he liued, he reioyced himselfe: and men will prayse thee, when thou makest much of thy selfe.
Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,
19 He shall enter into the generation of his fathers, and they shall not liue for euer.
täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.
20 Man is in honour, and vnderstandeth not: he is like to beasts that perish.
Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.
