Psalms 22
1 To him that excelleth upon Aiieleth Hasshahar. A Psalme of Dauid. My God, my God, why hast thou forsaken me, and art so farre from mine health, and from the wordes of my roaring?
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Aamuruskon peura"; Daavidin virsi. Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?
2 O my God, I crie by day, but thou hearest not, and by night, but haue no audience.
Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.
3 But thou art holy, and doest inhabite the prayses of Israel.
Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.
4 Our fathers trusted in thee: they trusted, and thou didest deliuer them.
Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.
5 They called vpon thee, and were deliuered: they trusted in thee, and were not confounded.
He huusivat sinua ja pelastuivat; he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.
6 But I am a worme, and not a man: a shame of men, and the contempt of the people.
Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.
7 All they that see me, haue me in derision: they make a mowe and nod the head, saying,
Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:
8 He trusted in the Lord, let him deliuer him: let him saue him, seeing he loueth him.
"Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."
9 But thou didest draw me out of ye wombe: thou gauest me hope, euen at my mothers breasts.
Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla;
10 I was cast vpon thee, euen from ye wombe: thou art my God from my mothers belly.
sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
11 Be not farre from me, because trouble is neere: for there is none to helpe me.
Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.
12 Many yong bulles haue compassed me: mightie bulles of Bashan haue closed me about.
Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,
13 They gape vpon me with their mouthes, as a ramping and roaring lyon.
avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.
14 I am like water powred out, and all my bones are out of ioynt: mine heart is like waxe: it is molten in the middes of my bowels.
Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.
15 My strength is dryed vp like a potsheard, and my tongue cleaueth to my iawes, and thou hast brought me into the dust of death.
Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.
16 For dogges haue compassed me, and the assemblie of the wicked haue inclosed me: they perced mine hands and my feete.
Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.
17 I may tell all my bones: yet they beholde, and looke vpon me.
Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen;
18 They part my garments among them, and cast lottes vpon my vesture.
he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.
19 But be thou not farre off, O Lord, my strength: hasten to helpe me.
Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.
20 Deliuer my soule from the sword: my desolate soule from the power of the dogge.
Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.
21 Saue me from the lyons mouth, and answere me in sauing me from the hornes of the vnicornes.
Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista-vastaa minulle.
22 I wil declare thy Name vnto my brethren: in the middes of the Congregation will I praise thee, saying,
Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
23 Prayse the Lord, ye that feare him: magnifie ye him, all the seede of Iaakob, and feare ye him, all the seede of Israel.
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.
24 For he hath not despised nor abhorred ye affliction of the poore: neither hath he hid his face from him, but when he called vnto him, he heard.
Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.
25 My prayse shalbe of thee in the great Congregation: my vowes will I perfourme before them that feare him.
Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa; minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.
26 The poore shall eate and be satisfied: they that seeke after the Lord, shall prayse him: your heart shall liue for euer.
Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
27 All the endes of the worlde shall remember themselues, and turne to the Lord: and all the kinreds of the nations shall worship before thee.
Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 For the kingdome is the Lords, and he ruleth among the nations.
sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 All they that be fat in the earth, shall eate and worship: all they that go downe into the dust, shall bowe before him, euen he that cannot quicken his owne soule.
Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 Their seede shall serue him: it shalbe counted vnto the Lord for a generation.
Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 They shall come, and shall declare his righteousnesse vnto a people that shall be borne, because he hath done it.
He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
