Proverbs 17
1 Better is a dry morsell, if peace be with it, then an house full of sacrifices with strife.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 A discrete seruant shall haue rule ouer a lewde sonne, and hee shall deuide the heritage among the brethren.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 As is the fining pot for siluer, and the fornace for golde, so the Lord trieth the heartes.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 The wicked giueth heed to false lippes, and a lyer hearkeneth to the naughtie tongue.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Hee that mocketh the poore, reprocheth him, that made him: and he that reioyceth at destruction, shall not be vnpunished.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Childres children are the crowne of the elders: and the glory of ye children are their fathers.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Hie talke becommeth not a foole, much lesse a lying talke a prince.
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 A rewarde is as a stone pleasant in the eyes of them that haue it: it prospereth, whithersoeuer it turneth.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Hee that couereth a transgression, seeketh loue: but hee that repeateth a matter, separateth the prince.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 A reproofe entereth more into him that hath vnderstanding, then an hundreth stripes into a foole.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 A sedicious person seeketh onely euill, and a cruel messenger shall be sent against him.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 It is better for a man to meete a beare robbed of her whelpes, then a foole in his follie.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 He that rewardeth euil for good, euil shall not depart from his house.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 The beginning of strife is as one that openeth the waters: therefore or the contention be medled with, leaue off.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 He that iustifieth the wicked, and he that condemneth the iust, euen they both are abomination to the Lord.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Wherefore is there a price in the hand of the foole to get wisdome, and he hath none heart?
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 A friende loueth at all times: and a brother is borne for aduersitie.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 A man destitute of vnderstanding, toucheth the hande, and becommeth suretie for his neighbour.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 He loueth transgression, that loueth strife: and he that exalteth his gate, seeketh destruction.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 The froward heart findeth no good: and he that hath a naughtie tongue, shall fall into euill.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 He that begetteth a foole, getteth himselfe sorow, and the father of a foole can haue no ioy.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 A ioyfull heart causeth good health: but a sorowfull minde dryeth the bones.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 A wicked man taketh a gift out of the bosome to wrest the wayes of iudgement.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Wisdome is in the face of him that hath vnderstanding: but the eyes of a foole are in the corners of the world.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 A foolish sonne is a griefe vnto his father, and a heauines to her that bare him.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Surely it is not good to condemne the iust, nor that ye princes should smite such for equitie.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Hee that hath knowledge, spareth his wordes, and a man of vnderstanding is of an excellent spirit.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Euen a foole (when he holdeth his peace) is counted wise, and hee that stoppeth his lips, prudent.
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
