Proverbs 17
1 Better is a dry morsell, if peace be with it, then an house full of sacrifices with strife.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 A discrete seruant shall haue rule ouer a lewde sonne, and hee shall deuide the heritage among the brethren.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 As is the fining pot for siluer, and the fornace for golde, so the Lord trieth the heartes.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 The wicked giueth heed to false lippes, and a lyer hearkeneth to the naughtie tongue.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 Hee that mocketh the poore, reprocheth him, that made him: and he that reioyceth at destruction, shall not be vnpunished.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 Childres children are the crowne of the elders: and the glory of ye children are their fathers.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Hie talke becommeth not a foole, much lesse a lying talke a prince.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 A rewarde is as a stone pleasant in the eyes of them that haue it: it prospereth, whithersoeuer it turneth.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 Hee that couereth a transgression, seeketh loue: but hee that repeateth a matter, separateth the prince.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 A reproofe entereth more into him that hath vnderstanding, then an hundreth stripes into a foole.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 A sedicious person seeketh onely euill, and a cruel messenger shall be sent against him.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 It is better for a man to meete a beare robbed of her whelpes, then a foole in his follie.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 He that rewardeth euil for good, euil shall not depart from his house.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 The beginning of strife is as one that openeth the waters: therefore or the contention be medled with, leaue off.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 He that iustifieth the wicked, and he that condemneth the iust, euen they both are abomination to the Lord.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 Wherefore is there a price in the hand of the foole to get wisdome, and he hath none heart?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 A friende loueth at all times: and a brother is borne for aduersitie.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 A man destitute of vnderstanding, toucheth the hande, and becommeth suretie for his neighbour.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 He loueth transgression, that loueth strife: and he that exalteth his gate, seeketh destruction.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 The froward heart findeth no good: and he that hath a naughtie tongue, shall fall into euill.
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 He that begetteth a foole, getteth himselfe sorow, and the father of a foole can haue no ioy.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 A ioyfull heart causeth good health: but a sorowfull minde dryeth the bones.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 A wicked man taketh a gift out of the bosome to wrest the wayes of iudgement.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 Wisdome is in the face of him that hath vnderstanding: but the eyes of a foole are in the corners of the world.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 A foolish sonne is a griefe vnto his father, and a heauines to her that bare him.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Surely it is not good to condemne the iust, nor that ye princes should smite such for equitie.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 Hee that hath knowledge, spareth his wordes, and a man of vnderstanding is of an excellent spirit.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Euen a foole (when he holdeth his peace) is counted wise, and hee that stoppeth his lips, prudent.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
