Proverbs 13
1 A wise sonne will obey the instruction of his father: but a scorner will heare no rebuke.
Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.
2 A man shall eate good things by the fruite of his mouth: but the soule of the trespassers shall suffer violence.
Suunsa hedelmästä kukin nautitsee hyvää, vaan jumalattomain sielu vääryyttä.
3 Hee that keepeth his mouth, keepeth his life: but he that openeth his lips, destruction shall be to him.
Joka suunsa hallitsee, hän saa elää; vaan joka suunsa toimettomasti avajaa, se tulee hämmästykseen.
4 The sluggard lusteth, but his soule hath nought: but the soule of the diligent shall haue plentie.
Laiska pyytää ja ei saa, mutta viriät saavat yltäkylläisesti.
5 A righteous man hateth lying wordes: but the wicked causeth slander and shame.
Vanhurskas vihaa valhetta, mutta jumalatoin häpäisee ja pilkkaa itsiänsä.
6 Righteousnesse preserueth the vpright of life: but wickednes ouerthroweth the sinner.
Vanhurskaus varjelee nuhteettoman, mutta jumalatoin meno kukistaa syntisen.
7 There is that maketh himselfe riche, and hath nothing, and that maketh himselfe poore, hauing great riches.
Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni rikas köyhyydessänsä.
8 A man will giue his riches for the ransome of his life: but the poore cannot heare ye reproch.
Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.
9 The light of the righteous reioyceth: but the candle of the wicked shall be put out.
Vanhurskasten valkeus tekee iloiseksi, vaan jumalattomain kynttilä sammuu.
10 Onely by pride doeth man make contention: but with the well aduised is wisdome.
Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.
11 The riches of vanitie shall diminish: but he that gathereth with the hand, shall increase them.
Rikkaus vähenee tuhlatessa, vaan koossa pitäin se enenee.
12 The hope that is deferred, is the fainting of the heart: but when the desire commeth, it is as a tree of life.
Viivytetty toivo vaivaa sydäntä; vaan kuin se tulee, jota hän toivoo, se on elämän puu.
13 He that despiseth the worde, hee shall be destroyed: but hee that feareth the commandement he shalbe rewarded.
Joka sanan katsoo ylön, hän turmelee itsensä; mutta joka käskyä pelkää, hän rauhassa vaeltaa.
14 The instruction of a wise man is as the welspring of life, to turne away from the snares of death.
Viisaan oppi on elämän lähde, Välttämään kuoleman paulaa.
15 Good vnderstanding maketh acceptable: but the way of the disobedient is hated.
Hyvä neuvo on otollinen; vaan ylönkatsojain tie on kova.
16 Euery wise man will worke by knowledge: but a foole will spread abroade folly.
Viisas tekee kaiken toimellisesti, vaan hullu ilmoittaa tyhmyyden.
17 A wicked messenger falleth into euill: but a faithfull ambassadour is preseruation.
Jumalatoin sanansaattaja lankee onnettomuuteen, vaan totinen lähetys on terveellinen.
18 Pouertie and shame is to him that refuseth instruction: but hee that regardeth correction, shalbe honoured.
Joka kurituksen hylkää, hänellä on köyhyys ja häpiä; vaan joka antaa itsensä rangaista, hän tulee kunniaan.
19 A desire accomplished deliteth ye soule: but it is an abomination to fooles to depart from euil.
Kun toivo tulee täytetyksi, niin sydän iloitsee; mutta joka pahuutta välttää; on hulluille kauhistukseksi.
20 He that walketh with the wise, shalbe wise: but a companion of fooles shalbe afflicted.
Joka viisasten kanssa käyskentelee, hän tulee viisaaksi; vaan joka hulluin kumppani on, hän tulee vahinkoon.
21 Affliction followeth sinners: but vnto the righteous God will recompense good.
Pahuus noudattaa syntisiä, mutta vanhurskaille kostetaan hyvyydellä.
22 The good man shall giue inheritance vnto his childrens children: and the riches of the sinner is layde vp for the iust.
Hyvällä on perilliset lasten lapsissa; vaan syntisen tavara vanhurskaalle säästetään.
23 Much foode is in the fielde of the poore: but the fielde is destroyed without discretion.
Paljo ruokaa on köyhän kynnössä; vaan jotka vääryyttä tekevät, ne hukkuvat.
24 He that spareth his rodde, hateth his sonne: but he that loueth him, chasteneth him betime.
Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.
25 The righteous eateth to the contentation of his minde: but the belly of the wicked shall want.
Vanhurskas syö, että hänen sielunsa ravittaisiin; vaan jumalattomain vatsa on tyytymätöin.
