Job 7
1 Is there not an appointed time to man vpon earth? and are not his dayes as the dayes of an hyreling?
Eikö ihminen aina pidä oleman sodassa maan päällä; ja hänen päivänsä ovat niinkuin orjan päivät?
2 As a seruant longeth for the shadowe, and as an hyreling looketh for the ende of his worke,
Niinkuin palvelia halajaa varjoa, ja orja työnsä loppua,
3 So haue I had as an inheritance the moneths of vanitie, and painefull nights haue bene appointed vnto me.
Niin olen minä minulleni saanut turhat kuukaudet, ja minulla on monta murheellista yötä ollut.
4 If I layed me downe, I sayde, When shall I arise? and measuring the euening I am euen full with tossing to and from vnto the dawning of the day.
Kuin minä levätä panin, sanoin minä: Koskahan minä nousen? ja sitte lueskelen, koska ehtoo tullee: minä olen ravittu kävellyksistä hamaan pimeyteen asti.
5 My flesh is clothed with wormes and filthinesse of the dust: my skinne is rent, and become horrible.
Minun lihani on puetettu madoilla ja maan tomulla; minun nahkani on ahvettunut ja hyljätyksi tullut.
6 My dayes are swifter then a weauers shittle, and they are spent without hope.
Minun päiväni ovat lentäneet nopiammasti pois kuin syöstävä ja kuluneet ilman viivytystä.
7 Remember that my life is but a wind, and that mine eye shall not returne to see pleasure.
Muista, että minun elämäni on tuuli, ja minun silmäni ei palaja hyvää näkemään.
8 The eye that hath seene me, shall see me no more: thine eyes are vpon me, and I shall be no longer.
Ja ei yksikään silmä, joka minun nyt näkee, pidä minua enempi näkemän. Sinun silmäs katsokoon minua, sitte minä hukun.
9 As the cloude vanisheth and goeth away, so he that goeth downe to the graue, shall come vp no more. (Sheol h7585)
Pilvi raukee ja menee pois: niin myös se, joka menee alas hautaan, ei nouse jälleen, (Sheol h7585)
10 He shall returne no more to his house, neither shall his place knowe him any more.
Eikä palaja jälleen huoneesensa, ei myös hänen siansa häntä enää tunne.
11 Therefore I will not spare my mouth, but will speake in the trouble of my spirite, and muse in the bitternesse of my minde.
Sentähden en minä estä suutani; minä puhun henkeni ahtaudessa, ja juttelen sieluni murheessa.
12 Am I a sea or a whalefish, that thou keepest me in warde?
Olenko minä meri eli valaskala, että sinä minun niin kätket?
13 When I say, My couch shall relieue me, and my bed shall bring comfort in my meditation,
Kuin minä ajattelin: minun vuoteeni lohduttaa minun, ja minun kehtoni saattaa minulle levon, koska minä itselleni puhun;
14 Then fearest thou me with dreames, and astonishest me with visions.
Niin sinä peljätät minua unilla, ja kauhistat minua näyillä,
15 Therefore my soule chuseth rather to be strangled and to die, then to be in my bones.
Että minun sieluni sois itsensä hirtetyksi, ja minun luuni kuolleiksi.
16 I abhorre it, I shall not liue alway: spare me then, for my dayes are but vanitie.
Minä kauhistun, enkä pyydä silleen elää: lakkaa minusta, sillä minun päiväni ovat turhat.
17 What is man, that thou doest magnifie him, and that thou settest thine heart vpon him?
Mikä on ihminen, ettäs hänen suurena pidät, ja panet hänen sydämees?
18 And doest visite him euery morning, and tryest him euery moment?
Sinä etsit häntä joka päivä, ja koettelet häntä aina.
19 Howe long will it be yer thou depart from me? thou wilt not let me alone whiles I may swallowe my spettle.
Miksi et minusta luovu, ja päästä minua, siihen asti että minä sylkeni nielisin?
20 I haue sinned, what shall I do vnto thee? O thou preseruer of me, why hast thou set me as a marke against thee, so that I am a burden vnto my selfe?
Minä olen syntiä tehnyt; mitä minun pitää sinulle tekemän, o sinä ihmisten vartia? miksis minun teit sinulles loukkaukseksi ja itselleni kuormaksi?
21 And why doest thou not pardon my trespasse? and take away mine iniquitie? for nowe shall I sleepe in the dust, and if thou seekest me in the morning, I shall not be found.
Ja miksi et minun pahaa tekoani anna anteeksi ja ota pois minun vääryyttäni? Sillä nyt pitää minun makaaman mullassa: ja jos minua aamulla etsit, niin en minä enää ole.
