< Job 32 >

1 So these three men ceased to answere Iob, because he esteemed himselfe iust.
Kun nuo kolme miestä eivät enää vastanneet Jobille, koska hän oli omissa silmissään vanhurskas,
2 Then the wrath of Elihu the sonne of Barachel the Buzite, of the familie of Ram, was kindled: his wrath, I say, was kindled against Iob, because he iustified himselfe more then God.
vihastui buusilainen Elihu, Baarakelin poika, joka oli Raamin sukua; Jobiin hän vihastui, koska tämä piti itseään Jumalaa vanhurskaampana,
3 Also his anger was kindled against his three friends, because they could not finde an answere, and yet condemned Iob.
ja tämän kolmeen ystävään hän vihastui, koska he eivät keksineet vastausta, jolla olisivat osoittaneet Jobin olevan väärässä.
4 (Now Elihu had wayted til Iob had spoken: for they were more ancient in yeeres then he)
Elihu oli odottanut vuoroa puhuakseen Jobille, koska toiset olivat iältään häntä vanhemmat.
5 So when Elihu saw, that there was none answere in the mouth of the three men, his wrath was kindled.
Mutta kun Elihu näki, ettei noilla kolmella miehellä enää ollut sanaa suussa vastaukseksi, vihastui hän.
6 Therefore Elihu the sonne of Barachel, the Buzite answered, and sayd, I am yong in yeres, and ye are ancient: therefore I doubted, and was afraide to shewe you mine opinion.
Niin buusilainen Elihu, Baarakelin poika, lausui ja sanoi: "Nuori minä olen iältäni, ja te olette vanhat; sentähden minä arkailin ja pelkäsin ilmoittaa tietoani teille.
7 For I said, The dayes shall speake, and the multitude of yeeres shall teach wisedome.
Minä ajattelin: 'Puhukoon ikä, ja vuosien paljous julistakoon viisautta'.
8 Surely there is a spirite in man, but the inspiration of the Almightie giueth vnderstanding.
Mutta onhan ihmisissä henki, ja Kaikkivaltiaan henkäys antaa heille ymmärrystä.
9 Great men are not alway wise, neither doe the aged alway vnderstand iudgement.
Eivät iäkkäät ole viisaimmat, eivätkä vanhukset yksin ymmärrä, mikä on oikein.
10 Therefore I say, Heare me, and I will shew also mine opinion.
Sentähden minä sanon: Kuule minua; minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
11 Behold, I did waite vpon your wordes, and hearkened vnto your knowledge, whiles you sought out reasons.
Katso, minä olen odottanut, mitä teillä olisi sanomista, olen kuunnellut teidän taitavia puheitanne, kunnes olisitte löytäneet osuvat sanat.
12 Yea, when I had considered you, lo, there was none of you that reproued Iob, nor answered his wordes:
Niin, minä tarkkasin teitä; mutta katso, ei kukaan ole Jobin sanoja kumonnut, ei kukaan teistä voinut vastata hänen puheisiinsa.
13 Lest ye should say, We haue found wisedome: for God hath cast him downe, and no man.
Älkää sanoko: 'Meitä vastassa on ilmetty viisaus, vain Jumala voi hänet torjua, ei ihminen'.
14 Yet hath he not directed his words to me, neyther will I answere him by your wordes.
Minua vastaan hän ei ole todisteita tuonut, enkä käy hänelle vastaamaan teidän puheillanne.
15 Then they fearing, answered no more, but left off their talke.
He ovat kauhistuneet, eivät enää vastaa; sanat puuttuvat heiltä.
16 When I had wayted (for they spake not, but stood still and answered no more)
Odottaisinko minä, kun he eivät puhu, kun he siinä seisovat enää vastaamatta?
17 Then answered I in my turne, and I shewed mine opinion.
Vastaanpa minäkin osaltani, minäkin ilmoitan, mitä tiedän.
18 For I am full of matter, and the spirite within me compelleth me.
Sillä minä olen sanoja täynnä, henki rinnassani ahdistaa minua.
19 Beholde, my belly is as the wine, which hath no vent, and like the new bottels that brast.
Katso, minun rintani on kuin viini, jolle ei reikää avata, se on pakahtumaisillaan niinkuin nuorella viinillä täytetyt leilit.
20 Therefore will I speake, that I may take breath: I will open my lippes, and will answere.
Tahdon puhua, saadakseni helpotusta, avata huuleni ja vastata.
21 I will not now accept the person of man, neyther will I giue titles to man.
En pidä kenenkään puolta enkä ketään ihmistä imartele.
22 For I may not giue titles, lest my Maker should take me away suddenly.
Sillä en osaa imarrella; silloin Luojani ottaisi minut kohta pois."

< Job 32 >