Job 16
1 Bvt Iob answered, and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 I haue oft times heard such things: miserable comforters are ye all.
"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.
3 Shall there be none ende of wordes of winde? or what maketh thee bold so to answere?
Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
4 I could also speake as yee doe: (but woulde God your soule were in my soules stead) I could keepe you company in speaking, and could shake mine head at you,
Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
5 But I woulde strengthen you with my mouth, and the comfort of my lips should asswage your sorowe.
rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
6 Though I speake, my sorow can not be asswaged: though I cease, what release haue I?
Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
7 But now hee maketh mee wearie: O God, thou hast made all my congregation desolate,
Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
8 And hast made me full of wrinkles which is a witnesse thereof, and my leannes ryseth vp in me, testifying the same in my face.
ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
9 His wrath hath torne me, and hee hateth me, and gnasheth vpon mee with his teeth: mine enemie hath sharpened his eyes against me.
Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
10 They haue opened their mouthes vpon me, and smitten me on the cheeke in reproch; they gather themselues together against me.
he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
11 God hath deliuered me to the vniust, and hath made mee to turne out of the way by the hands of the wicked.
Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
12 I was in welth, but he hath brought me to nought: he hath taken me by the necke, and beaten me, and set me as a marke for himselfe.
Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
13 His archers compasse mee rounde about: he cutteth my reines, and doth not spare, and powreth my gall vpon the ground.
hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
14 He hath broken me with one breaking vpon another, and runneth vpon me like a gyant.
Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
15 I haue sowed a sackcloth vpon my skinne, and haue abased mine horne vnto the dust.
Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
16 My face is withered with weeping, and the shadow of death is vpon mine eyes,
Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
17 Though there be no wickednesse in mine hands, and my prayer be pure.
vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
18 O earth, couer not thou my blood, and let my crying finde no place.
Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
19 For lo, now my witnesse is in the heauen, and my record is on hie.
Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
20 My friends speake eloquently against me: but mine eye powreth out teares vnto God.
Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
21 Oh that a man might pleade with God, as man with his neighbour!
että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
22 For the yeeres accounted come, and I shall go the way, whence I shall not returne.
Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
