Acts 14
1 And it came to passe in Iconium, that they went both together into the Synagogue of the Iewes, and so spake, that a great multitude both of the Iewes and of the Grecians beleeued.
Ikonionissa he samoin menivät juutalaisten synagoogaan ja puhuivat niin, että suuri joukko sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskoi.
2 And the vnbeleeuing Iewes stirred vp, and corrupted the mindes of the Gentiles against the brethren.
Mutta ne juutalaiset, jotka eivät uskoneet, yllyttivät ja kiihdyttivät pakanain mieltä veljiä vastaan.
3 So therefore they abode there a long time, and spake boldly in the Lord, which gaue testimonie vnto the woord of his grace, and caused signes and woders to be done by their hands.
Niin he oleskelivat siellä kauan aikaa ja puhuivat rohkeasti, luottaen Herraan, joka armonsa sanan todistukseksi antoi tapahtua tunnustekoja ja ihmeitä heidän kättensä kautta.
4 But the multitude of the city was deuided: and some were with the Iewes, and some with the Apostles.
Ja kaupungin väestö jakaantui: toiset olivat juutalaisten puolella, toiset taas apostolien puolella.
5 And when there was an assault made both of the Gentiles, and of the Iewes with their rulers, to doe them violence, and to stone them,
Mutta kun pakanat ja juutalaiset ynnä heidän hallitusmiehensä mielivät ryhtyä pahoinpitelemään ja kivittämään heitä,
6 They were ware of it, and fled vnto Lystra, and Derbe, cities of Lycaonia, and vnto the region round about,
ja he sen huomasivat, pakenivat he Lykaonian kaupunkeihin, Lystraan ja Derbeen, ja niiden ympäristöön.
7 And there preached the Gospel.
Ja siellä he julistivat evankeliumia.
8 Nowe there sate a certaine man at Lystra, impotent in his feete, which was a creeple from his mothers wombe, who had neuer walked.
Ja Lystrassa oli mies, joka istui siellä, hervoton jaloistaan ja rampa äitinsä kohdusta saakka, eikä ollut koskaan kävellyt.
9 He heard Paul speake: who beholding him, and perceiuing that he had faith to be healed,
Hän kuunteli Paavalin puhetta. Ja kun Paavali loi katseensa häneen ja näki hänellä olevan uskon, että hän voi tulla terveeksi,
10 Said with a loude voyce, Stand vpright on thy feete. And he leaped vp, and walked.
sanoi hän suurella äänellä: "Nouse pystyyn jaloillesi". Ja hän kavahti ylös ja käveli.
11 Then when the people sawe what Paul had done, they lift vp their voyces, saying in ye speach of Lycaonia, Gods are come downe to vs in the likenesse of men.
Kun kansa näki, mitä Paavali oli tehnyt, korottivat he äänensä ja sanoivat lykaoniankielellä: "Jumalat ovat ihmishahmossa astuneet alas meidän luoksemme".
12 And they called Barnabas, Iupiter: and Paul, Mercurius, because hee was the chiefe speaker.
Ja he sanoivat Barnabasta Zeukseksi ja Paavalia Hermeeksi, koska hän oli se, joka puhui.
13 Then Iupiters priest, which was before their citie, brought bulles with garlands vnto the gates, and would haue sacrificed with the people.
Ja kaupungin edustalla olevan Zeuksen temppelin pappi toi härkiä ja seppeleitä porttien eteen ja tahtoi väkijoukon kanssa uhrata.
14 But when the Apostles, Barnabas and Paul heard it, they rent their clothes, and ran in among the people, crying,
Mutta kun apostolit Barnabas ja Paavali sen kuulivat, repäisivät he vaatteensa ja juoksivat ulos kansanjoukkoon, huusivat
15 And saying, O men, why doe yee these things? We are euen men subiect to the like passions that yee be, and preache vnto you, that yee shoulde turne from these vaine things vnto the liuing God, which made heauen and earth, and the sea, and all things that in them are:
ja sanoivat: "Miehet, miksi te näin teette? Mekin olemme ihmisiä, yhtä vajavaisia kuin te, ja julistamme teille evankeliumia, että te kääntyisitte noista turhista jumalista elävän Jumalan puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on.
16 Who in times past suffered all the Gentiles to walke in their owne waies.
Menneitten sukupolvien aikoina hän on sallinut kaikkien pakanain vaeltaa omia teitänsä;
17 Neuerthelesse, hee left not him selfe without witnes, in that hee did good and gaue vs raine from heauen, and fruitful seasons, filling our hearts with foode, and gladnesse.
ja kuitenkaan hän ei ole ollut antamatta todistusta itsestään, sillä hän on tehnyt teille hyvää, antaen teille taivaasta sateita ja hedelmällisiä aikoja ja raviten teidän sydämenne ruualla ja ilolla."
18 And speaking these things, scarce appeased they the multitude, that they had not sacrificed vnto them.
Näin puhuen he vaivoin saivat kansan hillityksi uhraamasta heille.
19 Then there came certaine Iewes from Antiochia and Iconium, which when they had persuaded the people, stoned Paul, and drewe him out of the citie, supposing he had bene dead.
Mutta sinne tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, ja he suostuttivat kansan puolellensa ja kivittivät Paavalia ja raastoivat hänet kaupungin ulkopuolelle, luullen hänet kuolleeksi.
20 Howbeit, as the disciples stoode rounde about him, hee arose vp, and came into the citie, and the next day hee departed with Barnabas to Derbe.
Mutta kun opetuslapset olivat kokoontuneet hänen ympärilleen, nousi hän ja meni kaupunkiin. Ja seuraavana päivänä hän lähti Barnabaan kanssa Derbeen.
21 And after they had preached the glad tidings of the Gospel to that citie, and had taught many, they returned to Lystra, and to Iconium, and to Antiochia,
Ja julistettuaan evankeliumia siinä kaupungissa ja tehtyään monta opetuslapsiksi he palasivat Lystraan ja Ikonioniin ja Antiokiaan
22 Confirming the disciples hearts, and exhorting them to continue in the faith, affirming that we must through many afflictions enter into the kingdome of God.
ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan".
23 And when they had ordeined them Elders by election in euery Church, and prayed, and fasted, they commended them to the Lord in whome they beleeued.
Ja kun he olivat valinneet heille vanhimmat jokaisessa seurakunnassa, niin he rukoillen ja paastoten jättivät heidät Herran haltuun, johon he nyt uskoivat.
24 Thus they went throughout Pisidia, and came to Pamphylia.
Ja he kulkivat läpi Pisidian ja tulivat Pamfyliaan;
25 And when they had preached the woorde in Perga, they came downe to Attalia,
ja julistettuaan sanaa Pergessä he menivät Attaliaan.
26 And thence sailed to Antiochia, from whence they had bene comended vnto the grace of God, to the woorke, which they had fulfilled.
Ja sieltä he purjehtivat Antiokiaan, josta he olivat lähteneet, annettuina Jumalan armon haltuun sitä työtä varten, jonka he nyt olivat suorittaneet.
27 And when they were come and had gathered the Church together, they rehearsed all the things that God had done by them, and howe he had opened the doore of faith vnto the Gentiles.
Ja sinne saavuttuaan he kutsuivat seurakunnan koolle ja kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria ja kuinka hän oli avannut pakanoille uskon oven.
28 So there they abode a long time with the disciples.
Ja he viipyivät pitkän aikaa opetuslasten tykönä.
