Psalms 95
1 Come, let's sing for joy to the Lord! Let's shout in triumph to the rock of our salvation!
Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
2 Let's go before him with thanksgiving! Let's sing loudly to him in celebration!
Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
3 For the Lord is a great God, a great king above all gods.
Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
4 He rules over the depths of the earth and the heights of the mountains.
Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
5 The sea is his, because he made it; the dry land, because he formed it.
Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
6 Come, let's enter in and worship, let's kneel before the Lord our Creator.
Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
7 For he is our God, and we are the people he looks after like a shepherd, the flock he cares for. If you hear his voice calling you today,
Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
8 don't have a hard-hearted attitude, “as you did at Meribah, as you did that day at Massah in the desert,
"Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
9 when your forefathers provoked me, testing my patience, even though they had seen everything I'd done.
jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
10 For forty years I was disgusted with that generation, and I said, ‘They are people who are unfaithful to me in their minds, and they refuse to accept my ways.’
Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.
11 So in my frustration I vowed, ‘They will certainly not enter my rest.’”
Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."
