Psalms 105
1 Give the Lord thanks, worship his wonderful nature, let people know what he's done!
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Sing to him, sing his praises; tell everyone the great things he's done!
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Be proud of his holy character; be happy, all who come to the Lord!
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Look for the Lord, and his strength; always look to be in his presence.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Remember all the wonderful things he's done, the miracles he's performed, and the judgments he's carried out,
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 descendants of Abraham, children of Israel, his chosen people.
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 He is the Lord, our God, his judgments cover the whole earth.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 He remembers his agreement forever, the promise he made lasts for a thousand generations;
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 the agreement he made with Abraham, the vow he gave to Isaac.
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 The Lord legally confirmed it with Jacob, he made this binding agreement with Israel:
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 saying to you, “I will give the land of Canaan for you to possess.”
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 He said this when they were only a few, just a small group of foreigners in the land.
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 They wandered from country to country, from one kingdom to the next.
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 He didn't let anyone one treat them badly; warning kings to leave them alone:
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 “Don't touch my chosen people; don't harm my prophets!”
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 He caused a famine in the Land of Canaan so that there was no food.
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 Before that he sent a man, Joseph, who was sold as a slave.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 They hurt his feet by placing them in shackles, and they put an iron collar around his neck,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 until the time predicted came when the Lord tested him.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 The king sent for him and released him; the king of the people set him free.
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 He put Joseph in charge of the royal household, manager of everything he had,
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 to teach the king's officials whatever he wanted, to make the king's advisors wise.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 Then Israel entered Egypt—Jacob settled as a foreigner in the land of Ham.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 The Lord made his people more fertile and more powerful than their enemies.
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 He made the Egyptians change their minds and hate his people and act deceptively towards them.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 He sent his servant Moses, together with Aaron, whom he had chosen.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 They carried out his miraculous signs among the Egyptians, his wonders in the land of Ham.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 He plunged the country into darkness—for hadn't they defied what the Lord had said?
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 He turned their water into blood, killing all the fish.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Then he sent a plague of frogs across the land that even entered the bedrooms of their rulers.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 He gave the command, and flies spread throughout their land; mosquitoes were everywhere.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 He rained down hail on them, and lightning flashed across their land.
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 He struck down their grape vines, and tore down their trees.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 He gave the command, and swarms of locusts came—countless locusts:
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 they ate up all the vegetation in their land; they consumed all the growing crops.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 He killed all the firstborn in Egypt, the first to be produced in their vigor and strength.
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 Then he led his people out of Egypt, carrying silver and gold—not one among the tribes was stumbling along.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 The Egyptians were delighted to see them go, for they were frightened of the Israelites.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 He spread a cloud above them as a covering, and at night a fire to give them light.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 He gave them quails to eat when they asked him; he fed them with the bread of heaven until they were full.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 He split the rock open, and water gushed out—a river flowing through the desert.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 For he remembered his holy promise to his servant Abraham.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 So he led his people out, his chosen ones, as they sang for joy.
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 He gave them the lands of the heathen nations, and they inherited what other people had worked for.
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 The Lord did this so they could follow his instructions and keep his laws. Praise the Lord!
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
