Mark 12
1 Then Jesus began to speak to them using illustrated stories. “Once there was a man who planted a vineyard. He put a fence around it, dug a pit for a winepress, and built a watchtower. Then he leased it to some farmers, and left on a journey.
Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
2 When harvest-time came, he sent one of his servants to the tenant farmers to collect some of the grapes from the vineyard.
Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä.
3 But they grabbed hold of him, beat him up, and sent him away with nothing.
Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
4 So the man sent another servant. They hit him over the head and abused him.
Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.
5 He sent another servant, and this one they killed. He sent many other servants, and they beat some of them and killed others.
Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat.
6 In the end the only one left was his son whom he loved, and eventually he sent him, thinking ‘they will respect my son.’
Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.
7 But the farmers said to themselves, ‘Here's the owner's heir—if we kill him, we can get what he would have inherited!’
Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'.
8 So they took him and killed him, and threw him out of the vineyard.
Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
9 Now what is the owner of the vineyard going to do? He will come and kill those farmers, and then he will lease the vineyard to others.
Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.
10 Haven't you even read this Scripture: ‘The stone rejected by the builders has become the chief cornerstone.
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi;
11 This is from the Lord, and it's marvelous to see!’?”
Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"
12 The Jewish leaders tried to have him arrested because they realized that the illustration was directed at them, but they were afraid of the crowd. So they left him alone and went away.
Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
13 Later they sent some Pharisees with some of Herod's supporters to Jesus in an attempt to catch him out by what he said.
Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla.
14 They arrived and said, “Teacher, we know you are a truthful person and you don't look for approval, because you don't care about status or position. Instead you teach God's way in accordance with the truth. So is it right to pay tribute to Caesar or not?
Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?"
15 Should we pay up, or should we refuse?” Jesus, realizing how hypocritical they were, asked them, “Why are you trying to catch me out? Bring me a coin to look at.”
Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."
16 They gave him a coin. “Whose is this image, and whose inscription?” Jesus asked them. “Caesar's,” they replied.
Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".
17 “Then give back to Caesar what belongs to him, and give back to God what belongs to him,” Jesus told them. They were amazed at his reply.
Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.
18 Then the Sadducees, who deny the resurrection, came and asked a question:
Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen:
19 “Teacher, Moses instructed us that if a man dies, leaving his widow childless, then his brother should marry his wife, and have children by her on his behalf.
"Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'.
20 Once there were seven brothers. The first one got married, and then died without having children.
Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä.
21 The second married his widow, and then died, childless. The third did the same.
Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas.
22 In fact all seven died without having children. In the end the woman died too.
Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli.
23 In the resurrection, whose wife will she be, because she was the wife of all seven brothers?”
Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?"
24 Jesus told them, “This proves you're mistaken, and that you don't know the Scriptures or the power of God.
Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
25 When the dead rise, they don't marry, and aren't given in marriage. They're like the angels in heaven.
Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.
26 But concerning the resurrection, haven't you read in Moses' writings the story of the burning bush, where God spoke to Moses and told him, ‘I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob?’
Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?
27 He's not the God of the dead, but of the living. You are completely mistaken!”
Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."
28 One of the religious teachers came and heard them arguing. He recognized that Jesus had given them a good answer. So he asked him, “Which is the most important commandment of all?”
Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"
29 Jesus replied, “The first commandment is, ‘Hear, Israel, the Lord our God is one.
Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
30 Love the Lord your God with all your heart, with all your spirit, with all your mind, and with all your strength.’
ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31 The second is ‘Love your neighbor as yourself.’ There's no more important commandment than these.”
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
32 “That's right, Teacher,” the man replied. “It's true as you said that God is one, and there is no other.
Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33 We are to love him with all our heart, all our understanding, and all our strength, and we are to love our neighbor as ourselves. This is far more important than offerings and sacrifices.”
Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."
34 Jesus saw that he gave a thoughtful answer, and said, “You're not far from the kingdom of God.” After this no one was brave enough to ask him any more questions.
Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.
35 While Jesus was teaching in the Temple, he asked, “Why do the religious teachers state that Christ is the son of David?
Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
36 As David himself declared, inspired by the Holy Spirit, that the Lord said to my Lord, ‘Sit at my right hand until I put your enemies under your feet.’
Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
37 Since David himself calls him Lord, how can he be David's son?” The large crowd listened to what Jesus said with great delight.
Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
38 Jesus continued to teach them, saying, “Beware of religious leaders! They love to walk around in long robes, to be greeted respectfully in the marketplaces.
Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla
39 They love to have the most important seats in the synagogues, and the best places at banquets.
ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
40 They cheat widows out of what they own, and cover up the kind of people they really are with long-winded prayers. They will receive severe condemnation in the judgment.”
noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".
41 Jesus sat down opposite the treasury collection box, watching people tossing in coins. Many of the rich were extravagantly throwing in a lot of money.
Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
42 Then a poor widow came along and put in just two small coins.
Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
43 He called his disciples together and told them, “I tell you the truth: this poor widow has put in more than all the rest together.
Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
44 All of them gave from their wealth what they had, but she gave from her poverty what she didn't have. She put in all she had to live on.”
Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."
