< Luke 2 >

1 It was the time when Caesar Augustus issued a decree that there should be a census of everyone in the Roman Empire.
Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
2 This was the first census under governor Quirinius of Syria.
Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
3 So everybody went to their own city to be registered.
Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
4 Joseph was descended from King David, so he left Nazareth in Galilee to go to Bethlehem, the city of David, in Judea.
Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,
5 He went to register there, together with Mary, who was pledged in marriage to him and expecting a baby.
verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
6 While they were there, the time came for her to have her baby.
Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.
7 She gave birth to her firstborn son. She wrapped him up in strips of cloth and laid him in a manger because the inn had no rooms left.
Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
8 Nearby some shepherds were spending the night out in the fields, keeping watch over their flocks.
Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.
9 An angel of the Lord appeared to them, and the glory of the Lord shone all around them. They were scared out of their wits!
Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
10 “Don't be afraid!” the angel told them. “I'm here to bring you good news that will make the all the people really glad.
Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11 The Savior has been born to you today, here in David's city. He is the Messiah, the Lord.
teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.
12 You will recognize him by this sign: you will find the child wrapped in strips of cloth and lying in a manger.”
Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
13 Suddenly many heavenly beings appeared, praising God, saying,
Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
14 “Glory to the God of heaven, and on earth peace to those with whom he is pleased!”
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
15 After the angels had left them and returned to heaven, the shepherds said to one another, “Let's go to Bethlehem and see what's happened concerning these things the Lord has told us about.”
Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".
16 They hurried there and found Mary, Joseph, and the baby, who was lying in the manger.
Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
17 After they'd seen for themselves, they spread the news of what had happened and what they had been told about this baby.
Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.
18 All those who heard about it were amazed at what the shepherds told them.
Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.
19 But Mary was careful to remember all the things that had happened and often thought about them.
Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.
20 The shepherds went back to watching their flocks, glorifying and thanking God for all that they'd heard and seen, for it was just as they'd been told.
Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.
21 After eight days, the time came for the baby to be circumcised, and he was named Jesus. This was the name given to him by the angel before he had even been conceived.
Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
22 When the time of their purification according to the law of Moses was finished, Joseph and Mary took him to Jerusalem to present him to the Lord,
Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen
23 as the law of the Lord states, “Every firstborn son must be dedicated to the Lord.”
-niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" -
24 There they made a sacrifice, as God's law also states, of “a pair of turtle doves or two young pigeons.”
ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
25 Living in Jerusalem at that time was a man called Simeon. Simeon did what was good and was very devout. He was waiting expectantly for the hope of Israel, and the Holy Spirit was upon him.
Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
26 The Holy Spirit had shown him that he would not die before he saw the Lord's Messiah.
Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
27 Following the Spirit's leading, he went to the Temple. When Jesus' parents brought in the little boy to be dedicated as required by the Law,
Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,
28 Simeon took Jesus in his arms, thanked God, and said,
otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
29 “Lord and Master, now you can let your servant die in peace as you promised,
"Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;
30 because I have seen for myself your salvation
sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
31 which you have prepared for everyone.
jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
32 He is a light that will show you to the nations, the glory of your people Israel.”
valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille".
33 Jesus' father and mother were shocked at what Simeon said about him.
Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
34 Then Simeon blessed them, and said to Jesus' mother Mary, “This child is destined to cause many in Israel to fall and many to rise. He is a sign from God that many will reject,
Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
35 revealing what they really think. For you it will feel like a sword piercing right though you.”
-ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä-että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
36 Anna the prophetess also lived in Jerusalem. She was the daughter of Phanuel of the tribe of Asher, and she was very old. She had been married for seven years,
Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
37 and then she had been widowed. She was eighty-four years old. She spent her time at the Temple in worship, fasting and praying.
ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
38 She came up to them right at that moment, and began praising God. She spoke about Jesus to all those who were looking forward to the time when God would set Jerusalem free.
Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
39 Once they had completed everything God's law required, they returned to their home town of Nazareth in Galilee.
Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.
40 The child grew strong, and was very wise. God's blessing was with him.
Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.
41 Jesus' parents traveled to Jerusalem every year for the Passover festival.
Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
42 When Jesus was twelve years old, they went to the festival as they always did.
Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.
43 When the festival had finished and it was time to return home, the boy Jesus remained in Jerusalem, but his parents didn't realize this.
Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.
44 They assumed he was with all the others traveling home. A day passed before they started looking for him among their friends and relatives.
He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;
45 When they couldn't find him they returned to Jerusalem to look for him there.
mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
46 It was three days before they found him in the Temple. He was sitting among the religious teachers, listening to them and asking them questions.
Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.
47 All who heard him speak were surprised by his understanding and his answers.
Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
48 His parents were totally confused when they saw what he was doing. His mother asked him, “Son, why have you treated us like this? Your father and I—we've been worried sick! We've been looking everywhere for you!”
Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
49 “Why is it that you were looking for me?” Jesus replied. “Didn't you know I should be here in my Father's house?”
Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
50 But they didn't understand what he meant.
Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
51 Then he went back with them to Nazareth, and did what he was told. His mother kept a careful note of everything that happened.
Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
52 Jesus grew steadily wiser and stronger, favored both by God and by the people.
Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

< Luke 2 >