Job 6
1 Then Job responded:
Job vastasi ja sanoi:
2 “If my grief could be weighed and my troubles placed on the scales
"Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
3 they would be heavier than the sand of the sea. That's why I spoke so rashly.
Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.
4 For the arrows of the Almighty are in me; their poison saps my spirit. God's terrors are lined up against me.
Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.
5 Don't wild donkeys bray when their grass is gone? Don't cattle groan when they don't have food!
Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
6 Can something that's tasteless be eaten without salt? Is there any taste in the white of an egg?
Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?
7 I just can't touch any food—even the thought makes me feel sick!
Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.
8 Oh, if only I could have what I really want, that God would give me what I most desire—
Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
9 that God would be willing to crush me to death, that he would just let me die!
Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
10 But it still comforts me to know, making me happy through the never-ending pain, that I have never rejected the words of God.
Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
11 Why should I go on waiting when I don't have the strength? Why should I keep going when I don't know what is going to happen to me?
Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
12 Am I as strong as rock? Am I made out of bronze?
Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13 How can I help myself now that any chance of success is ripped away from me?
Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
14 Anyone who isn't kind to a friend has given up respecting the Almighty.
Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.
15 My brothers have acted as deceptively as a desert stream, rushing waters in the desert that vanish.
Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.
16 The stream floods when it is full of dark ice and melting snow,
Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;
17 but in the heat it dries up and disappears, vanishing from where it once was.
auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.
18 Camel caravans turn aside to look for water, but don't find any and they die.
Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
19 Caravans from Tema looked, travelers from Sheba were confident,
Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;
20 but their hopes were dashed—they came and found nothing.
he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.
21 Now you are no help, just like that—you see my trouble and you're afraid.
Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.
22 Have I asked you for anything? Have I told you to bribe anyone for me from your wealth?
Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,
23 Have I asked you to rescue me from an enemy? Have I told you to save me from my oppressors?
pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
24 Explain this to me, and I'll be quiet. Show me where I'm wrong.
Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
25 Honest words are painful, but what do your arguments prove?
Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?
26 Are you going to argue over what I said, when the words of someone in despair should be left to blow away in the wind?
Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.
27 You would play dice to win an orphan; you would bargain away your friend!
Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
28 Look me in the eye and see if I'm lying to your face!
Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.
29 Don't talk like this! Don't be unjust! What I'm saying is right.
Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
30 I'm not telling lies—don't you think I wouldn't know if I was wrong?”
Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"
