Job 31
1 I vowed to myself never to look with desire at young women.
Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa, etten minä katsoisi neitseen päälle.
2 What should people expect to receive from God? What reward should the Almighty on high give them?
Mutta mitä Jumala ylhäältä antaa minulle osaksi ja Kaikkivaltias korkialta perinnöksi?
3 Isn't it disaster for the wicked and destruction for those who do wrong?
Eikö väärän pitäisi näkemän senkaltaista vaivaisuutta, ja pahantekiän senkaltaista surkeutta kärsimän?
4 Doesn't God see everything I do—even count every step I take?
Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?
5 Have I lived a deceitful life? Have I been eager to tell lies?
Olenko minä vaeltanut turhassa menossa, eli minun jalkani kiiruhtaneet petokseen?
6 No! Let God weigh me on the scales of his justice and let him discover my integrity.
Punnitkaan hän minua oikialla vaa'alla, niin Jumala ymmärtää minun vakuuteni.
7 If I have wandered from God's way, if I have let what I see become my desires, if there's any stain of sin on my hands,
Jos minun askeleeni ovat poikenneet tieltä, ja minun sydämeni seurannut silmiäni, ja jotakin riippunut minun käsissäni,
8 then let someone else eat what I have sown, and all that I have grown be uprooted.
Niin minä kylväisin ja toinen söis, ja minun sikiäni hukkuis juurinensa.
9 If a woman has seduced me, or if I have looked for an opportunity to sleep with my neighbor's wife,
Jos minun sydämeni on vietelty vaimon perään, ja olen väijynyt lähimmäiseni ovella,
10 then let my wife serve another, let other men sleep with her.
Niin minun emäntäni häväistäkään muilta, ja muut maatkaan hänen;
11 For that would be wicked, a sin deserving punishment,
Sillä se on häpiä ja paha työ tuomarien edessä;
12 for this sin is like a fire that leads to destruction, destroying everything I have.
Sillä se olis tuli joka polttais kadotukseen, ja kaiken minun saatuni peräti hukuttais.
13 If I had refused to listen to my menservants or maidservants when they brought their complaints to me,
Jos olen katsonut ylön palveliani eli palkkapiikani oikeuden, riidellessänsä minun kanssani,
14 what would I do when God came to judge me? How would I reply if he investigated me?
Mitä minä sitte tekisin kuin Jumala nousee? eli mitä minä vastaisin häntä, kuin hän kostaa?
15 Didn't the same God make all of us?
Eikö hän ole tehnyt häntä, joka minunkin äitini kohdussa teki? ja on meidät molemmat kohdussa valmistanut.
16 Have I refused to give the poor what they needed, or caused widows to despair?
Olenko minä kieltänyt tarvitsevaisilta, mitä he minulta ovat pyytäneet, ja antanut leskein silmät heikoksi tulla?
17 Have I even eaten just a piece of bread by myself? Haven't I always shared my food with orphans?
Olenko minä syönyt palani yksinäni, ettei orpo ole myös siitä syönyt?
18 From when I was young I was a father to orphans and took care of widows.
Sillä nuoruudestani olen minä ollut niinkuin isä, ja hamasta äitini kohdusta olen minä mielelläni holhonnut.
19 If ever I saw someone needing clothes, the poor without anything to wear,
Jos minä olen nähnyt jonkun hukkuvan, ettei hänellä ollut vaatetta, ja sallinut käydä köyhän peittämättä;
20 they always thanked me for the wool clothing that kept them warm.
Jos ei hänen lanteensa ole siunannut minua, kuin hän minun lammasnahoillani lämmitettiin;
21 If I raised my hand to hit an orphan, confident that if it came to court the judges would be on my side,
Jos olen nostanut käteni orpoja vastaan, ehkä minä näin minun voimallisena porteissa olevan;
22 then let my shoulder be pulled from its joint, my arm wrenched out of its socket.
Niin kaatukoon minun hartiani lapaluiltani, ja minun käsivarteni särkyköön luinensa.
23 Since I'm terrified of what punishment God may have in store for me, and because of his majesty, I could never do this.
Sillä Jnmalan rangaistus on minulle vavistukseksi, ja en taida hänen korkeuttansa välttää.
24 Have I put my trust in gold, calling fine gold, ‘My security’?
Olenko minä asettanut kullan turvakseni? ja sanonut puhtaalle kullalle: sinä olet minun uskallukseni?
25 Have I delighted in being rich, happy at all my wealth I had gained?
Olenko minä iloinnut tavarani paljoudesta, ja että käteni paljon riistaa koonneet ovat?
26 Have I looked at the sun shining so brilliantly or the moon moving in majesty across the sky
Olenko minä katsonut valkeutta, koska se kirkkaasti paisti, ja kuuta, koska se täydellinen oli?
27 and been tempted to secretly worship them by kissing my hand to them in devotion?
Onko minun sydämeni salaa minua vietellyt, suuta antamaan kädelleni?
28 This too would be a sin deserving punishment for it would mean I had denied God above.
Joka myös vääryys on tuomarien edessä; sillä niin olisin minä kieltänyt Jumalan ylhäältä.
29 Have I ever been happy when disaster destroyed those who hated me, or celebrated when evil took them down?
Olenko minä iloinnut viholliseni vastoinkäymisestä? taikka riemuinnut, että onnettomuus tuli hänen päällensä?
30 I have never allowed my mouth to sin by putting a curse on someone's life.
Sillä en minä antanut minun suuni syntiä tehdä, sadatellakseni hänen sieluansa.
31 Haven't my family asked, ‘Is there anyone who has not eaten as much as they wanted of his food?’
Eivätkö miehet, jotka minun majassani ovat, sanoisi: jospa emme hänen lihastansa ravittaisi?
32 I have never let strangers sleep in the street; I have opened my doors to travelers.
Muukalaisen ei pitänyt yötä ulkona oleman; vaan vaellusväelle avasin minä oveni.
33 Have I concealed my sins from others, hiding my wrongdoing deep inside me?
Olenko minä niinkuin ihminen peittänyt minun pahuuteni, salatakseni minun vääryyttäni?
34 Was I afraid of what everybody else would think, scared of the contempt families would show me, so that I kept quiet and didn't go outside?
Olenko minä hämmästynyt suurta joukkoa? eli olenko minä sukulaisteni ylönkatsetta peljännyt? ollut ääneti, ja en mennyt ovesta ulos?
35 Why won't anyone listen to what I'm saying! I'm signing my name to endorse everything I've said. Let the Almighty answer me. Let my accuser write down what he is charging me with.
Kuka antais minulle kuultelian, että Kaikkivaltias kuulis minun pyyntöni, että joku kirjoittais kirjan minun asiastani;
36 I would hold them up high; I would wear them on my head like a crown.
Niin minä ottaisin sen hartioilleni, ja sitoisin ympärilleni niinkuin kruunun.
37 I would explain to him everything I'd done; I would hold my head high before him.
Minä ilmoittaisin hänelle minun askeleini luvun, ja niinkuin ruhtinas kantaisin sen edes.
38 If my land has cried out against me; if her furrows have wept over me;
Jos minun maani huutais minua vastaan, ja sen vaot kaikki ynnä itkisivät;
39 if I have taken its crops without payment or if I have caused harm to the farmers;
Jos minä olen sen hedelmän maksamatta syönyt, ja tehnyt peltomiesten elämän työlääksi;
40 then let thorns grow instead of wheat, and weeds instead of barley.” The words of Job are ended.
Niin kasvakoon minulle nisuista orjantappuria ja ohrista pahoja ruohoja. Jobin sanat loppuvat.
